Journalismi

Toimittaja Tommi Parkkonen oikeuteen kunnianloukkauksesta

Tommi Parkkonen
Toimittaja Tommi Parkkonen saa kunnianloukkaussyytteen huhtikuussa 2019 julkaisemastaan tviitistä.

Toimittaja Tommi Parkkosta syytetään Oulun käräjäoikeudessa Oulun entisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta tviitissä 19. huhtikuuta 2019.

Parkkonen kutsui tviitissään Lokkaa muun muassa ihmiskunnan loppusijoitussaastaksi ja lähetti Oulun käräjäoikeudelle terveisiä. Tviitti liittyi tuomioon, jonka toimittaja Johanna Vehkoo sai Oulun käräjäoikeudessa Lokan kunnian loukkaamisesta.  

Parkkosen tapauksen syyteoikeus ehti kertaalleen vanheta huhtikuussa 2021, kun syytettä ei saatu annettua hänelle tiedoksi ajoissa. Siitä uutisoi toukokuussa Kaleva. Niin sanottu perusmuotoinen kunnianloukkaus vanhenee tekopäivästä lukien kahdessa vuodessa.  

Sittemmin jutun syyttäjä Anna-Leena Farin on täydentänyt haastehakemustaan Oulun käräjäoikeudelle. Hänen mukaansa syynä ovat uudet tiedot asiasta. 

”Julkaisu on ollut nähtävillä pidempään kuin mitä olin alun perin luullut. Tekoaika on käsitykseni mukaan se, jonka julkaisu on ollut yleisölle Twitterissä nähtävillä”, Farin sanoo. 

Käräjäoikeus ryhtyy käsittelemään rikosjuttua syyttäjän haastehakemuksen perusteella. Farinin mukaan haastehakemuksia täydennetään usein, joskus vielä asian pääkäsittelyssäkin. 

Farin ei halua kertoa, mistä Parkkosen tviittiin liittyvät uudet tiedot ovat peräisin. 

”Se ilmenee kirjallisista todisteista. Asiaa ei ole vielä käsitelty käräjäoikeudessa, ja nämä tulevat tarkemmin tietoon siellä istunnossa. Nyt istuntopäivää ei ole ymmärtääkseni vielä edes määrätty.” 

Lokka on kertonut videollaan tehneensä Parkkosesta itse tutkintapyynnön. Tapauksen esitutkinta valmistui tammikuun 2021 lopussa, ja syyttäjä nosti syytteen kunnianloukkauksesta alun perin maaliskuussa 2021. Tviitin julkaisun aikaan Parkkonen työskenteli Iltalehden politiikan toimittajana. Nykyisin hän on Alfa TV:n palveluksessa. 


Tommi Parkkosen mukaan hänen tviittinsä oli primitiivireaktio Oulun käräjäoikeuden Vehkoo-päätökselle. 

”Päätös oli mielestäni käsittämätön”, Parkkonen sanoo.  

Johanna Vehkoo tuomittiin Oulun käräjäoikeudessa Facebook-päivityksestä, jossa hän nimitti Junes Lokkaa rasistiksi ja natsipelleksi. Rajatulle joukolle julkaistu päivitys liittyi siihen, että tilaisuuksien häiriköinnistä tunnettu Lokka oli ilmoittanut saapuvansa tilaisuuteen, jossa Vehkoon oli määrä esiintyä. 

Lokka on tunnettu toistuvasta alatyylisestä kielenkäytöstään eri ihmisryhmiä kohtaan. Hänet on tuomittu kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.  

Tommi Parkkonen sanoo, että olisi voinut miettiä tviittiään tarkemminkin. Tviittaamisen jälkeen hän ei kuitenkaan poistanut tviittiä. 

”Mielestäni on selkärangatonta kommentoida asiaa ja sitten poistaa kommentti. Tehty mikä tehty.” 

Parkkonen kuitenkin kiistää syyllistyneensä tviitillään kunnianloukkaukseen. 


Rovaniemen hovioikeus piti Johanna Vehkoon Oulun käräjäoikeudesta saaman kunnianloukkaustuomion voimassa syyskuussa 2020. Korkein oikeus myönsi Vehkoolle valitusluvan tuomiosta huhtikuussa 2021. 

Parkkosen jutun syyttäjän Anna-Leena Farinin mukaan Rovaniemen hovioikeuden Vehkoo-päätös on vaikuttanut Parkkosen tapauksen syyteharkintaan. Silti hän toivoo korkeimman oikeuden päätöstä Vehkoo-tapauksesta pian. 

”Saisi vähän sitä oikeuskäytäntöä, korkeimman oikeuden kantaa tähän. Helpottaisi kaikkia.” 

Kunnianloukkaustapausten oikeuskäsittelyistä on viime vuosina käyty julkista keskustelua. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan poliisin, syyttäjien ja tuomioistuimen linja vaihtelee käsittelyyn päätyneissä kunnianloukkaustapauksissa sattumanvaraisesti. Lehden mukaan viranomaisresurssit kannattaisi keskittää järjestelmällisen häirinnän ja vainoamisen kitkemiseen, ja yksittäisistä haukkumasanoista käräjöiminen kääntyy helposti farssiksi. 

Vehkoon tapauksen syyttäjä Kirsi Männikkö sanoi keväällä STT:lle, ettei syyttäjä voi jättää kunnianloukkaussyytettä nostamatta esimerkiksi sillä perusteella, että joku tavoittelee sillä julkisuutta tai poliittista hyötyä. Hän kuitenkin totesi myös, että rikoslain osin tulkinnanvaraista kunnianloukkauspykälää voisi olla syytä pohtia kriittisesti uudestaan.