Työelämä

Sivusto aloitti yhteistyön rokotevastustajan kanssa, Suvi Auvinen vaati tekstiensä poistamista

Suvi Auvinen
Rokotevastustajan kanssa yhteistyön aloittanut yritys suostui poistamaan Suvi Auvisen tekstit sivustoltaan.

Tuore hyvinvointialan verkkokauppa otti toissa vuonna yhteyttä journalistina, viestintäkonsulttina ja kirjailijana työskentelevään Suvi Auviseen. Yritys halusi tilata Auviselta tekstejä blogiinsa.

“Terveyspuolella on monenlaisia enemmän ja vähemmän luotettuja toimijoita, joten kyselin etukäteen, millaisia arvoja ja näkemyksiä yrityksellä on”, Auvinen kertoo.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa ja Auvinen kirjoitti sivustolle kaksi blogitekstiä, joista toinen käsitteli lihansyönnin vähentämistä ja toinen ruokahävikkiä. Yritys maksoi teksteistä sovitusti ja oikeudet siirtyivät sille.

Tämän vuoden toukokuussa Auvinen huomasi, että yritys oli alkanut tehdä Instagramissa yhteistyötä rokotevastaisuudesta ja koronakriittisyydestä tunnetun vaikuttajan kanssa. Vaikuttaja kirjoitti, että yritys oli lähestynyt häntä, koska hän jakaa sosiaalisessa mediassa koronakriittisiä näkemyksiä.

”Olin yhteydessä yritykseen ja kysyin asiasta. Yritys kertoi, että oli tietoinen rokotevastaisen vaikuttajan toiminnasta. Totesin, että en halua tulla kirjoittajana yhdistetyksi tällaiseen toimintaan ja pyysin poistamaan tekstini sivustolta.”

Yritys suostui poistamaan Auvisen ja toisen kirjoittajan tekstit, vaikka Auvinen oli myynyt julkaisuoikeudet. Hän kertoi asiasta omalla Instagram-tilillään.


Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen pitää ratkaisua hyvänä.

”Jos kirjoittaja kokee, että asiakkaan toiminnassa ja arvoissa on tapahtunut suuri muutos, eikä hän enää halua esiintyä samassa asiayhteydessä, kannattaa toimia juuri näin – keskustella asiakkaan kanssa ja pyytää, olisiko tekstit mahdollista poistaa.”

Entä jos asiakas kieltäytyy poistamasta tekstiä?

Siinä tapauksessa kirjoittaja voi pyytää, että hänen nimensä poistetaan tekstin yhteydestä, kertoo Journalistiliiton tekijänoikeuksiin erikoistunut juristi Sanna Nikula.

Kirjoittaja voi vedota tekijänoikeuksiin kuuluvaan isyysoikeuteen. Isyysoikeus tarkoittaa, että tekijällä on oikeus tulla mainituksi, kun teosta käytetään. Isyysoikeuteen kuuluu myös se, että jos tekijä niin haluaa, hänen nimeään ei saa mainita.

”Tekijällä on oikeus päättää, millä nimellä hän saattaa teoksensa julki”, Nikula sanoo.

”Tekijänoikeuksiin kuuluu, että teosta ei saa käyttää tekijän arvoa loukkaavassa asiayhteydessä. Tämä oikeus on luovuttamaton. Se tarkoittaa, että vaikka kirjoittaja on myynyt asiakkaalle julkaisuoikeuden, asiakas ei saa käyttää tekstiä ihan missä tahansa ympäristössä. Jos asiakas muuttaa radikaalisti linjaansa, kirjoittaja voi vaatia teoksen poistamista.”

Nikula muistuttaa, että linjamuutoksen täytyy olla räikeä, jotta ehto täyttyy. Ei riitä, että asiakas julkaisee vaikkapa jonkin tekstin, joka ei miellytä kirjoittajaa.

Myös tekstin tyylillä on väliä.

”Jos kyseessä on uutistyyppinen kirjoitus, pelkkä nimen poistaminen pitäisi olla riittävä toimenpide. Jos teksti taas on hyvin henkilökohtainen, saattaa olla tarpeen poistaa koko teksti.”


Suvi Auvisen asiakas oli hyvinvointiyritys. Jos kyseessä sen sijaan olisi journalistinen julkaisu, voisi kirjoittaja mahdollisesti vedota myös hyvään lehtimiestapaan, sanoo Petri Savolainen.

Lehdistön työehtosopimuksen mukaan toimittajaa ei saa velvoittaa hyvää lehtimiestapaa tai ammattikunniaa loukkaaviin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakaumustaan. Savolaisen mukaan sama kohta saattaisi päteä myös siinä tapauksessa, että lehti muuttaa linjaansa niin perinpohjaisesti, että muutoksen voidaan katsoa loukkaavan ammattikunniaa.

Suomessa ei Nikulan mukaan ole oikeuden ennakkopäätöstä tapauksesta, jossa kirjoittaja haluaa poistaa tekstinsä, koska asiakas on muuttanut linjaansa. Asia on kuitenkin tärkeä.

”Toimittajan kannalta nimi on merkittävä asia. Jos toimittaja leimataan vaikkapa hörhöjen kaveriksi, se vähentää luotettavuutta ja tulevia työmahdollisuuksia.”