Sananvapaus

Helsingin Sanomat kieltäytyi julkaisemasta Medialiiton Yle-kantelua kritisoivaa tekstiä

Helsingin Sanomat julkaisi perjantaina verkossa ja lauantaina 29. toukokuuta lehdessä pääkirjoituksen, jossa se kritisoi omistajansa Sanoman Ylestä tekemää kantelua.

Helsingin Sanomat sensuroi viime kuussa toimittaja Ronja Salmen kolumnin, jossa hän kritisoi Medialiiton Ylestä tekemää kantelua Euroopan komissiolle. Kriittinen kolumni ei sopinut lehden linjaan.

Medialiitto kanteli Euroopan komissiolle kesäkuussa 2017 Ylen valtiontuesta.

Torstaina Yle uutisoi, että myös Sanoma on jättänyt oman kantelunsa, joka läpi mennessään rajaisi merkittävästi Yle Areenan tarjontaa. Sanoma julkaisee Helsingin Sanomia ja kuuluu työnantajia edustavaan Medialiittoon.

Sanoman kantelu herätti paljon kritiikkiä. Perjantaina Helsingin Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, jossa se kritisoi omistajansa Sanoman tekemää kantelua ja asettui puolustamaan Yle Areenaa. Pääkirjoitusta kiitettiin laajalti.


Vielä viime kuussa Yle-kantelua kritisoinut kirjoitus oli liikaa.

Toimittaja, kirjailija ja Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi on kirjoittanut Nyt.fi-verkkokolumneja vuodesta 2016.

Hän lähetti 1. huhtikuuta kolumninsa normaaliin tapaan Helsingin Sanomiin. 8. huhtikuuta Salmi sai tuottajalta vastauksen, jossa kerrottiin, että Salmelle maksettaisiin palkkio, mutta kolumnia ei julkaistaisi.

Tuottaja kirjoitti sähköpostissa, että kolumni oli pitänyt aiheensa vuoksi lähettää päätoimittaja Anu Ubaudille tarkastukseen. Ubaud päätti, ettei kolumnia julkaista.

Syynä oli sen aihe. Perusteluja oli useita, tuottaja kirjoitti, ”kun asia ei ole ihan yksiselitteinen”.

Ubaud ja Salmi keskustelivat asiasta puhelimessa kahdesti.

”Ubaud sanoi, että kolumni on hyvä ja että tekstissä ei ole vikaa, vaan kyse on siitä, ettei Hesari voi julkaista kolumnia tästä aiheesta”, Salmi kertoo.

”Kuulemma asia oli herkässä vaiheessa eduskunnassa, eikä Hesari halunnut asettua osapuoleksi. Aihe oli pannassa. Ihmettelin tätä, koska Hesari on automaattisesti osapuoli asiassa, kuuluuhan sen omistaja Medialiittoon.”

Salmi ihmetteli, mistä lähtien aihe oli ollut kiellettyjen listalla. Lehti oli käsitellyt asiaa pääkirjoituksessa ja uutisissa. Hän ei saanut vastausta.

”Minulle sanottiin, ettei Hesari voi julkaista näin mielipiteellistä tekstiä. Sanoin, että kyseessähän on kolumni, se on lähtökohtaisesti mielipiteellinen teksti. Tarjouduin myös lisäämään tekstin alkuun, että olen vapaa toimittaja ja että tämä ei edusta Hesarin mielipidettä.”

Kolumnia ei silti julkaistu. Myös vastaava päätoimittaja Kaius Niemi oli sitä mieltä, ettei tekstiä saa julkaista.
 

Päätoimittaja Anu Ubaud, miksei Ronja Salmen Medialiiton kantelua kritisoivaa kolumnia julkaistu?
”Nähdäkseni kolumni kulki normaalin editointiprosessin kautta ja siihen liittyy normaali journalistinen harkinta.”

”Aihe on kiistanalainen ja sen käsittely oli herkässä vaiheessa. Olemme ottaneet journalistisen linjan, jonka mukaan kantelua käsitellään taustoittaen ja kaikkien osapuolten [Medialiitto ja Yle] näkemyksiä punniten. Salmen kolumni ei istunut siihen, nähdäksemme se oli yksipuolisesti yhden osapuolen näkökulmaa tukeva.”

On tavallista, että kolumnissa otetaan kantaa ja käsitellään asiaa tietystä näkökulmasta. Miksi se ei tässä tapauksessa käynyt?
”Kolumneissa saa ottaa kantaa, mutta arvioimme, että kolumni oli taustoitukseltaan puutteellinen.”

Tuottajan Ronja Salmelle lähettämässä sähköpostissa sanottiin, että kolumni piti juuri aiheensa vuoksi – ei tekstin laadun takia – lähettää sinulle tarkastukseen. Salmi kertoo, että myös puhelimessa puhutun mukaan ongelma ei ollut tekstin laatu vaan aihe ja näkökulma.
”Mielestäni olen sanout, että journalistinen laatu ei ole hyvä, vaan että teksti on yksipuolinen.”

Salmen tai hänen saamansa sähköpostiviestin mukaan näin ei ole.
”Olemme jääneet tästä sitten eri käsitykseen.”

Tuottaja lähetti jutun sinulle tarkistettavaksi. Onko henkilöstölle kerrottu, että Medialiiton kanteluun liittyvissä asioissa pitää olla kieli keskellä suuta?
”Meillä ei ole linjausta, että tämän aihepiirin jutut pitää liputtaa. Jos asia on kiistanalainen, on tavallista, että juttu tuodaan toimituksen johtoon. Ylipäätään on osa normaalia toimitusprosessia, että toimituksen johdossa tiedetään, mitä Hesarissa julkaistaan.”

Salmen saamassa sähköpostissa sanotaan, että asia pitää viedä sinulle juuri aiheen vuoksi.
”En ole etukäteen ohjeistanut, että tästä aiheesta tehdyt jutut pitää tarkastuttaa minulla. Tuottaja käytti tässä kuitenkin aivan oikein journalistista harkintaa ja liputti tekstin minulle arvioitavaksi.”

Kun asia tuli pöydällesi viime kuussa, tiesitkö, että myös Sanoma on kannellut Ylestä?
”En. Eikä tiennyt kukaan muukaan toimituksessa. Tieto Sanoman kantelusta tuli päätoimittajille päivää ennen kuin se tuli julki.”

Helsingin Sanomat julkaisi perjantaina pääkirjoituksen, jossa vastustaa Sanoman kantelua ja Yle Areenan rajoittamista. Kirjoitus asettuu hieman outoon valoon ottaen huomioon, että viime kuussa olette sensuroineet Medialiiton kantelua koskevan kriittisen kolumnin. Mikä on muuttunut?
”En pidä tätä sensurointina. Tämä on normaalia journalistista harkintaa. Emme ole sensuroineet mitään. Mikään linjassa ei ole muuttunut.”

Mikä siis on Hesarin linja Medialiiton kanteluun?
”Tähän en voi vastata, se on Kaius Niemen kommentoitava asia.”

[Myöhemmin Niemi viestittää, että linja on julkaistu viime kesän pääkirjoituksessa.]

Miksi juuri Medialiiton kantelu on aihe, josta ei saa julkaista kriittistä kolumnia?
”Kantaa saa ottaa, mutta ei saisi asettua yhden osapuolen kannalle. Olemme valinneet linjan, joka on se, että asiaa käsitellään kaikkien osapuolten näkökulmista niin, että monisyinen asia avautuu lukijalle ja hän voi tehdä omat tulkintansa. Jos olisimme yhtäkkiä julkaisseet kolumnin vain yhden osapuolen näkökulmasta, se olisi meistä ollut väärin. Se olisi tehnyt meistä osallisen.”

Hesarihan on osallinen, halusi tai ei, koska sen omistaja on kantelija.
”Omistajamme on osapuoli, mutta Hesari ei ole osapuoli.”

Onko sinua ohjeistettu olemaan julkaisematta Medialiittoa tai sen kantelua kritisoivia tekstejä?
”Ei ole.”

Olet siis itse päättänyt olla julkaisematta niitä?
”Olen tehnyt sen harkinnan. Päätös on koskenut tätä yhtä tekstiä.”

Miltä mielestäsi näyttää se, että Sanoman lehti kieltäytyy julkaisemasta Medialiittoa kritisoivaa kolumnia?
”Ei miltään. Eilinen pääkirjoituksemme on osoitus siitä, että jos teksti on journalistisesti laadukas, se voi kritisoida mitä tahansa.”

Salmen tai hänen saamiensa sähköpostien mukaan kyse ei ollut kolumnin laadusta vaan aiheesta.
”Minun mielestäni se ei ollut laadullisesti hyvä. Kuvittelin, että olimme ymmärtäneet toisiamme.”

Pidätkö edelleen Salmen kolumnin julkaisematta jättämistä hyvänä päätöksenä?
”Kyllä.”

Miten Medialiittoa kritisoivan kolumnin sensuroiminen sopii Hesarin sananvapautta korostavaan linjaan?
”En koe, että olemme sensuroineet mitään vaan käyttäneet journalistista harkintaa. Tämä ei ole kielletty aihe, olemme käsitelleet sitä muun muassa kulttuurisivuilla ja pääkirjoituksessa, mutta tasapuolisesti taustoittaen.”


Salmi otti yhteyttä Ylioppilaslehteen, joka julkaisi kolumnin editoituna.

”Ei se edes ole mikään erityisen ihmeellinen kolumni. Aihe vain oli liian arka”, Salmi sanoo.

Viisi vuotta kolumnoineen Salmen teksti on jätetty julkaisematta kerran aiemmin.

”Tuolloin kyse oli kolumnin sävystä ja perustelu oli mielestäni hyvä. Lehti päättää, mitä julkaisee. Tästä teki erikoisen se, että kokonainen aihe on kielletty.”