Vaalien siirto tuottaa päänvaivaa toimituksissa – ”Hemmetinmoinen asia”, kuvailee Ylen Jouko Jokinen

”Vaalien siirto syksyyn olisi ollut meille hirveän paljon parempi kuin tämä”, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Jouko Jokinen.

Syksyllä toimituksen työ on luultavasti palannut normaalimmaksi ja vaalikampanjatkin voitaisiin käydä tavalliseen tapaan.

”Kesällä joudumme varmaan tekemään samanlaiset koronajärjestelyt kuin huhtikuussa.”

Kahdeksan eduskuntapuolueen puoluesihteerit päättivät siirtää kuntavaalit terveysturvallisuuden nimissä huhtikuun 18. päivästä kesäkuun 13. päivään. Lopullisen päätöksen asiasta tekee eduskunta.

Journalisti kysyi toimituksista, mitä vaalien siirto tarkoittaa niiden työlle.

Jokisen mukaan vaalijournalismi on Ylessä ”vuoden suurin ponnistus”.

Ylen piti aloittaa vaalikuukautensa 18. maaliskuuta muun muassa puheenjohtajatentillä ja vaalikoneen avaamisella. Nyt kaksi työvuorojaksoa, monet sopimukset ulkopuolisten alihankkijoiden kanssa sekä iso määrä studiovarauksia ja koronavarotoimia menivät uusiksi. Se on ”hemmetinmoinen asia”.

”Suurissa tuotannoissa pitää miettiä hirveän tarkkaan, miten liikutaan, miten ollaan, miten pidetään kuplista kiinni, miten testataan. Isojen puheenjohtajatenttien ja vaali-illan järjestelyissä on jo nyt ollut tuplatyö normaaliin nähden”, Jokinen sanoo.

Yleläiset olivat sopineet maanantaiksi 8. maaliskuuta palaverin puolueiden vaalivastaavien kanssa. Vaalien siirtopäätöksen vuoksi se muuttui vaaliohjelmiston läpi käymisestä keskusteluksi vaalien siirrosta.

”Teemme tällä viikolla uudet suunnitelmat ja lyömme lukkoon uudet päivämäärät”, Jokinen sanoo.

Ylen vaalikoneen piti mennä ehdokkailta kiinni kohta, mutta nyt vastausaikaa täytynee pidentää.

”Kohtuullinen hässäkkä tästä tulee, ja siitä selvitään, mutta aika paljon pitää tehdä. Mielestäni oikea aika päätökselle vaaleista olisi ollut marraskuu, kun nähtiin, että koronan toinen aalto alkaa.”

Etelä- Suomen Sanomissa ja Helsingin Sanomissa pohditaan parhaillaan, miten väkeä saadaan töihin uuteen vaalipäivään.

”Olimme varautuneet siihen, että kaikki kynnelle kykenevät ovat töissä huhtikuun 18. päivänä. Nyt pitää varmistaa, että meillä on riittävät resurssit 13. kesäkuuta. Kesäkuu on jo kesälomakautta, mistä koituu jonkin verran suunnittelua, mutta kesätoimittajiakin on silloin jo talossa”, sanoo Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki.

Myös Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen sanoo, että työvuoroissa on järjestelemistä. Aikataulumuutokset kuitenkin hoitunevat ”normaalin toimitustyöhön kuuluvan säätämisen puitteissa”. Pullinen uskoo, että kokonaisuutena kesäkuu saattaa olla vaalijournalismille huhtikuuta helpompi ajankohta.

”Kuka tietää kesäkuun tilannetta, mutta huhtikuun näkymä oli, että raportointia olisi tehty paljon etänä, ja kyllä siinä olisi jotain menetetty. Jos tilanne on kesällä normaalimpi, journalistien on helpompi ja turvallisempi tehdä työnsä. Kuntavaaleissa seurataan muitakin kuin puoluejohtajia. Äänestyspaikoille olisi hyvä päästä. Tietoa on helpompi välittää, jos voidaan olla paikan päällä”, Pullinen sanoo.

Ylessä, Helsingin Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa uskotaan, että tähän mennessä tuotettu vaalisisältö on käyttökelpoista, vaikka vaalit siirtyvät.

”Vaaleissa ovat kesäkuussa koronatilanne pois lukien esillä varmaan aika samat kysymykset kuin huhtikuussa. Olemme hahmotelleet, miten ehdokasasettelun muutokset vaikuttavat vaalikoneeseen. Pitää miettiä, milloin kampanjamoodiin mennään, muutoin ehdokkaille tulee pitkä kevät”, Jussi Pullinen sanoo.

Etelä-Suomen Sanomissa vaaliuutisointi on jo aloitettu gallupilla ja kuntajuttusarjalla. Vaalitenttejä taltioitiin valmiiksi helmikuussa, ja niihin otettiin tarkoituksella muita kuin päivänpolttavia teemoja.

Koska vaaleja ei ole peruttu, sisältöjen julkaisemista jatketaan, Markus Pirttijoki sanoo.

”Iso linja on se, että emme ota uutisoinnissa aikalisää, vaan jatkamme tasaisesti läpi kevään ja kiihdytämme toukokuussa. Kymppitonnin juoksu muuttui maratoniksi, ja liikettä pidetään yllä koko ajan. Nämä ylimääräiset kaksi kuukautta pystymme pitämään yllä vaalilämpöä.”

Keskisuomalainen-konsernin ja Uutissuomalaisen kanssa yhteistyössä tehdyn vaalikoneen julkaisua Etelä-Suomen Sanomat siirtää. Alun perin se piti julkaista 10. maaliskuuta.

Jos vaalit olisi siirretty syksyyn, Etelä-Suomen Sanomat olisi ottanut uutisoinnissa aikalisän. Kesäkuu on Pirttijoen mielestä syksyä pienempi paha. Hienointa olisi ollut, jos vaaleja ei olisi siirretty ollenkaan.

”Jos mennään toimituksen ulkopuolelle, siellä siirrellään nyt lehdestä toiseen vuosi sitten sovittuja vaalimainoksia.”

Helsingin Sanomien Pullinen sanoo, että kovilla ovat yhteiskunnassa nyt kaikki. Median työlle tilaisuus ennakoida on aina parasta, mutta vaalien siirrossa suurin kärsijä ovat ehdokkaat ja yhteiskunta.

”Onhan meilläkin ollut vaalitentti ja muita aikatauluun sidottuja tapahtumia, mutta tässä tilanteessa kaikki ovat jo tottuneet lykkäyksiin, yhteistyökumppanit ja muut”, Pullinen sanoo.

”En ajattele, että tässä tarvitsisi olla uhrin roolissa. Kyllä me sopeudumme. Ymmärrän, että tiedonvälitys on tärkeää, ja haluamme sen tehdä. Mutta päätöksessä siirtää vaalit ovat olleet muut asiat ehkä edellä.”