Media-ala

Kansalaisaloite puolustaa Ylen tekstisisältöjä – tekijöiden tavoitteena on vaikuttaa jo käsittelyssä olevaan lakimuutokseen

Jos Yle-laki muuttuu hallituksen esityksen mukaisesti, yhtiön tuottamiin tekstisisältöihin pitäisi jatkossa liittyä pääsääntöisesti aina liikkuvaa kuvaa tai ääntä. Kuva: Heli Saarela

Ylen tekstisisältöjen turvaamista vaativa Tieto on meidän -kansalaisaloite on kerännyt jo yli 17 000 allekirjoitusta. 15. helmikuuta julkaistu aloite ehdottaa, että Ylen tekstimuotoinen verkkouutisointi määriteltäisiin Yleisradio-lakiin merkittäväksi uudeksi palveluksi ja nykyistä Yle-lakia täydennettäisiin tällä lisäyksellä. 
 
Aloite on tekijöidensä mukaan vastalause eduskunnan käsittelyssä olevalle hallituksen esitykselle. Aloitteessa ehdotetut muutokset ovat samat kuin ne, joita Helsingin ja Tampereen yliopistot ehdottivat Yle-lain luonnosta käsittelevässä lausunnossaan viime elokuussa. 

Hallitus aikoo muuttaa Yle-lakia niin, että Yle voisi julkaista tekstimuotoista sisältöä jatkossa vain, jos siihen liittyy liikkuvaa kuvaa tai ääntä. 
 
Lakia muutetaan Euroopan komission pyynnöstä, jonka takana on media-alan työnantajajärjestö Medialiiton vuonna 2017 tekemä kantelu. Medialiiton kanta on, että valtio toimii vastoin EU:n valtiotukisääntöjä rahoittaessaan Ylen tekstiuutisia.

Hallituksen esitys on tällä hetkellä jo liikenne- ja viestintävaliokunnan käsiteltävänä ja odottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Valiokunnat käsittelevät lakiesityksiä tavallisesti kahdesta neljään kuukautta. 

Yle-laki ehtiikin todennäköisesti muuttua hallituksen esityksen mukaisesti ennen kuin Tieto on meidän -aloite kerää eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoittajaa. Aloitteeseen voi kerätä nimiä 15. elokuuta saakka. 

Aloitteen alulle panneen turkulaisen Alexander Proctorin mukaan sen ykköstavoite ei kuitenkaan ole saada juuri Tieto on meidän -aloitetta eduskuntakäsittelyyn. 

”Meidän ensisijainen tavoitteemme on vaikuttaa nykyiseen lakiprosessiin. Olimme jo ennen kansalaisaloitteen julkaisemista yhteydessä kansanedustajiin. Nimiä keräämällä haluamme näyttää, että asiasta huolestuneita ihmisiä on paljon.” 

 

Turkulainen Proctor kiinnostui Yleisradiota koskevan lain muutoksesta keskusteltuaan asiasta ystävänsä kanssa ja tutustuttuaan laista annettuihin lausuntoihin. Hän alkoi ihmetellä sitä, miksi säätämässä ollaan laki, jonka hyödyt kaupallisen median toimintaedellytyksille ovat esimerkiksi viestinnän tutkijoiden ja jopa lain laatijoiden mielestä kyseenalaisia. 

”Tuli olo, että tässä on väliinputoamistilanne: puolueet, jotka eivät oikeasti ajaisi tällaista asiaa, eivät halua politisoida Yleä tässä hetkessä. Pallo rullaa itsestään ilman, että vaihtoehdoista keskustellaan. Tuli olo, että kansalaisaloite on ainoa tapa saada keskustelua aikaan.” 

Lakimuutoksen valmistelua on kritisoitu siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön ja komission välinen kirjeenvaihto on salattu. Julkisesti on mahdotonta arvioida, missä määrin tehdyt muutokset ovat EU:n valtiotukisääntöjen näkökulmasta välttämättömiä. 

Proctor kokosi ystävistään ja tuttavistaan aloitteen taakse kampanjatiimin, johon kuuluu tällä hetkellä viitisentoista aktiivia. Kampanja ei ole puoluepoliittisesti sitoutunut, eikä Proctor ole itse media-alan töissä. Hän opiskelee poliittista historiaa ja on aiemmin toiminut muun muassa Euroopan nuorten parlamentin Suomen osastossa.  

”Kun näkee, miten media toimii maailmalla ja miten esimerkiksi Puolassa ajetaan Ylen kaltaista toimijaa alas, Suomen Ylen tilannetta on voinut ihailla. Se on laadukasta ja hyvää palvelua. Oma huolestumiseni tulee siitä, että näen mitä hyvää täällä on suojeltavana”, Proctor sanoo. 

Ylen rajaaminen on Proctorin mielestä iso askel täysin väärään suuntaan – siitä huolimatta, että esimerkiksi Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on arvioinut lakimuutoksen vaikuttavan Ylen toimintaan vain vähän. Hallituksen esityksessä on määritelty joukko poikkeuksia tekstisisältöjen rajaamiselle. Näitä olisivat muun muassa nopeat uutistilanteet, vähemmistökielinen sisältö, STT:n lyhyet tekstiuutiset ja kulttuurin ja oppimisen sisällöt. 

Myös poikkeukset ovat herättäneet kritiikkiä puolesta ja vastaan.

”En usko, että kenellekään on täysin selvää, mihin nämä päätökset voivat viedä. Siihen nähden esitys tuntuu turhalta”, Proctor sanoo. 

Lakia valmistellessaan liikenne- ja viestintäministeriö kävi sen sisällöstä neuvottelut paitsi Euroopan komission myös eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Kun hallituksen esitys oli viime joulukuussa lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa, Ylen sisältöjä kiiteltiin ja riippumattomuutta puolustettiin, mutta muutoksia puolustettiin yli puoluerajojen ”pienimmän pahan tienä”.

Proctor kuitenkin uskoo, että lain sisältöön voidaan vielä vaikuttaa merkittävästi. Aloitteen takana oleva kampanjaryhmä on valmistellut mielipidekirjoitus- ja sähköpostipohjia, joilla kansalaisten toivotaan ottavan kantaa asiaan. 

”En ole menettänyt toivoani. En ole kuitenkaan siinä uskossa, että vielä on muutettu mitään.” 


Lue lisää aiheesta:

Suomi aikoo rajata Ylen toimintaa EU:n toiveiden mukaan, mutta toteutus ja hyödyt askarruttavat vähän kaikkia (Journalisti 6/2020)

Pääkirjoitus: Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia  (Journalisti 6/2020)

Näkökulma: Vääristääkö Yle mediamarkkinaa? Tutkimuksen mukaan ei. (Journalisti 18.6.2020)

Yleä koskevan lakimuutosehdotuksen epämääräisyys hämmästyttää (Journalisti 18.6.2020)