Kolme ammattivalokuvaajien järjestöä on lähettänyt 11. tammikuuta kannanoton opetus- ja kulttuuriministeriöön ja Kopiostoon valokuvausalan kattojärjestö Finnfoton asemasta. Kannanotossa on mukana myös valokuvakeskuksia ja alan opettajia.
Kannanoton mukaan Finnfoto on viime vuosina menettänyt niin paljon jäseniään, että se ei enää edusta kattavasti ammattivalokuvaajia.
”Finnfoton asiantuntijuus on riittämätöntä valokuvataiteen, kuvajournalismin ja kaupallisen valokuvan osalta, koska näiden kolmen ammattilaisryhmän edustus puuttuu organisaatiosta kokonaan”, kannanotossa sanotaan.
Kannanoton allekirjoittaneet Suomen kuvajournalistit ry, Valokuvataiteilijoiden liitto ry ja Fimage ry (entinen Suomen mainoskuvaajat) edustavat yhteensä yli tuhatta ammattivalokuvaajaa. Lehtikuvaajien ja mainoskuvaajien järjestöt erosivat Finnfotosta vuonna 2014.
Finnfotoon kuuluvien järjestöjen jäsenmäärä on yli kymmenentuhatta. Suurin osa jäsenistä on kuitenkin muita kuin ammattivalokuvaajia, esimerkiksi valokuvaharrastajia, valokuvakauppoja ja kameraseuroja.
Vain ammattikuvaajia edustavien Finnfoton jäsenjärjestöjen – eli Suomen ammattivalokuvaajien ja Suomen ammattiluontokuvaajien – jäsenmäärä on noin 300.
Kyse on osin rahasta. Valokuvien kopiointikorvaukset jaetaan Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvaston, Finnfoton ja Journalistiliiton kesken. Valokuvien Kopiosto-korvauksista suurin osuus menee tällä hetkellä Finnfotolle.
”Kopiosto-rahoja eniten tuottavien pitäisi myös hyötyä niistä eniten. Kopiosto-rahoja tulee hyvin paljon kuvajournalistien kuvista, koska niitä kopioidaan ja julkaistaan oppikirjoissa. Tämä pitäisi näkyä rahanjaossa”, Suomen kuvajournalistien puheenjohtaja Antti Yrjönen sanoo.
Kannanoton mukaan merkittävä osa lehtikuvaajien ja mainoskuvaajien Kopiosto-rahoista menee edelleen Finnfotolle. Monet ammattivalokuvaajat eivät enää kuulu Finnfoton alaiseen järjestöön, joten rahat menevät nyt väärään osoitteeseen.
”Tekijä voi muuttaa valtakirjaansa toiseen järjestöön aina halutessaan. Järjestöt tekevät itsenäisesti omat päätöksensä siitä, miten tiedottavat jäsenistöään valtakirjojen antamisen ja mahdollisen perumisen suhteen”, Kopioston oikeudenomistajapalveluiden johtaja Sari Ahonen sanoo.
Kannanoton taustalla on myös kysymys arvovallasta ja siitä, kuka saa edustaa valokuvaajia.
Finnfoto edustaa valokuva-alaa opetushallituksessa ja -ministeriössä esimerkiksi valokuvaajien koulutusta ja tekijänoikeuksia koskevissa asioissa. Kannanoton allekirjoittajat pitävät tätäkin epäkohtana, sillä ammattivalokuvaajien järjestöt haluaisivat mukaan valtakunnalliseen edustukseen.
”Me emme oikein tule kuulluksi, koska Finnfoto nähdään edelleen valokuvauksen ammattilaisten kattojärjestönä ministeriössä”, Yrjönen sanoo.
Finnfoton toiminnanjohtaja Mikko Säteri kiistää kannanoton väitteen, ettei kattojärjestö ole enää edustava valokuva-alalla.
”Finnfoto edustaa mielestämme hyvin laaja-alaisesti valokuvauskenttää ja meillä on noin 11 000 jäsenjärjestöjen jäsentä”, Säteri sanoo.
Journalisti käsitteli Finnfoton tilannetta ja Kopiosto-korvausten jakamista toukokuussa 2019.