Media-ala

Sanoma aloittaa yt-neuvottelut Almalta ostetuissa lehdissä – ”Kaikki työn tekemisessä on muuttunut, ja nyt alkaa uusi ralli”

Aamulehti, Satakunnan Kansa ja joukko paikallislehtiä siirtyi viime vuonna Sanoman omistukseen. Nyt lehtien yhteistyötä halutaan lisätä.

Almalta Sanomalle viime vuonna siirtyneiden toimituksien työntekijät ovat pettyneitä lehtien uuden omistajan päätökseen aloittaa yt-neuvottelut.

Sanoma Media Finland kertoi keskiviikkona 27. tammikuuta aloittavansa yt-neuvottelut alueellisissa ja paikallisissa uutistoimituksissaan. Neuvottelujen tarkoituksena on järjestää toimitusten työt uudelleen ja korvata aiemmin Lännen Median tuottamat jutut Sanomassa tehdyillä jutuilla.

Neuvottelut alkavat ensi viikolla ja niiden piirissä on noin 150 työntekijää Aamulehden, Satakunnan Kansan ja paikallislehtien toimituksissa sekä Helsingin Sanomien Tampereen aluetoimituksessa. Työnantaja arvioi, että 26 työntekijän työt voivat päättyä tai työsuhteen ehdot muuttua olennaisesti.

Sanoma Media Finland ei tiedotteensa mukaan suunnittele lehtien lakkauttamista.

Sanoma osti viime vuonna Alma Medialta Aamulehden ja Satakunnan Kansan, paikallislehdet Janakkalan Sanomat, Jämsän Seudun, Kankaanpään Seudun, KMVLehden, Nokian Uutiset, Rannikkoseudun, SuurKeuruun, Merikarvialehden, SydänSatakunnan, Tyrvään Sanomat, Valkeakosken Sanomat, Jokilaakson ja Vekkarin sekä Alma Manun painoliiketoiminnan.

Tuolloin lehtien päätoimittajat vakuuttivat, ettei omistajan vaihtuminen vaikuta merkittävästi journalismin sisältöihin ja että paikallisuudesta pidetään huolta.

Viime syksynä Sanoma kävi painotyöntekijöitään koskevat yt-neuvottelut.

Toimituksissa on osattu pelätä neuvottelujen aloittamista. Työntekijöistä ne tuntuvat silti täysin kohtuuttomilta, lehtiä julkaisevan Sanoma Media Kustannuksen pääluottamushenkilö, Aamulehden toimittaja Sari Sainio sanoo.

”Meillä on kamala vuosi takana. On tehty aivan erinomaista työtä, ja paljon, ja sitouduttu viemään läpi integraatio, joka ei ole ollut mikään pikkujuttu. Kaikki työn tekemisessä on muuttunut. Ja nyt kun se on ohi, alkaa seuraava ralli.”

Koronavirusepidemian ja jatkuvien etätöiden vuoksi työntekijät ovat Sainion mukaan jo valmiiksi lujilla. Hän ihmettelee, mistä työnantaja aikoo löytää tehostamisen varaa. Sainion mielestä työnantajan arvio on kova, jos neuvottelujen tuloksena 26 henkilöä irtisanotaan tai heidän työsuhteensa ehtoja muutetaan.

”Toisaalta meillä on toimituksessa valtavan hyvä yhteishenki ja aivan ihania ihmisiä töissä. Varmasti yhdessä selviämme tästäkin jollain tavalla.”

 

Työntekijöille on vielä epäselvää, miten paikallisten toimitusten työtä aiotaan muuttaa. Sanoman tiedotteen mukaan yhtiö aikoo liittää Rannikkoseutu-lehden Satakunnan Kansan yhteistoimitukseen, missä alueen muita paikallislehtiä on tehty jo aiemmin. Yhteistoimituksessa on tehty muun muassa lehtien tekninen taitto.

Samaan toimintamalliin halutaan siirtyä nyt myös Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä julkaistavissa kahdeksassa paikallislehdessä, joissa työt järjestellään uusiksi ja yhteistyötä Aamulehden kanssa tiivistetään.

”Kysymys ei ole siitä, että nämä lehdet tulisivat Aamulehden nielaisemiksi, vaan tämä on yksi, yhteinen kokonaisuus”, vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu sanoo.

Tuulensuu ei kommentoi suunnitelmia tarkemmin, sillä neuvotteluja ovat vasta alkamassa.

Paikallisuudesta halutaan pitää uudistusten keskellä kiinni, Tuulensuu sanoo.

”Tämän bisneksen ydin on paikallinen journalismi, jota myydään lukijoille. Omistajana Sanoma on sitoutunut siihen, että paikallista journalismia pidetään elinvoimaisena pitkälle tulevaisuuteen ja kokonaan digitaaliseen aikaan.”

Hän uskoo, että Aamulehden ja paikallislehtien tiiviimpi yhteistyö voi tehostaa toimintaa ilman, että paikallisuus kärsii. Säästöjä etsitään Satakunnan mallin mukaisesti sellaisista arjen rutiineista, jotka eivät ole keskeinen osa journalismin tekemistä.

”Meitä kiinnostaa oikeastaan vain se, että tehdään hyvää journalismia. Kaikki muu ajankäyttö pitäisi poistaa.”

Se, mistä karsittavaa löytyy, päätetään Tuulensuun mukaan niin ikään vasta neuvotteluissa.

Työntekijöiden edustajia epäilyttää se, väheneekö työ oikeasti ja kuinka paljon. SuurKeuruun toimittajana työskentelevä Harri Mertaniemi pitää työnantajan arviota vähennettävien työntekijöiden määrästä tyrmistyttävänä. Mertaniemi on Sanoman paikallislehtien osastonluottamushenkilö.

”Määrä tuntuu isolta etenkin, jos se kohdistuu etupäässä paikallislehtiin, joissa henkilöstö on vedetty jo aikanaan aivan minimiin.”

 

Sanomaan siirtyneet lehdet olivat alun perin varautuneet olemaan mukana Lännen Media -yhteistyössä vielä huhtikuun loppuun saakka.

Jäljelle jääneet osakkaat halusivat kuitenkin aloittaa uuden toimintamallin jo aiemmin, ja yhteistyö päättyy jo tammikuun lopussa.

Tämä selittää Aamulehden päätoimittajan Jussi Tuulensuun mukaan osaltaan sitä, miksi toiminnan uudistaminen ja yt-neuvottelut aloitetaan heti jo ennestään raskaan syksyn jälkeen.

Tuulensuu myöntää syksyn olleen työntekijöille erittäin kuormittava.

”Taikalääkkeitä ei tietysti ole, mutta emme suhtaudu jaksamiseen kevyesti ja olemme sitoutuneet kuuntelemaan journalisteja kaikessa kuormitukseen ja ikäviin asioissa liittyvissä asioissa. Pidämme keskusteluyhteyden auki näinä erikoisina aikoina.”

Myös paikallislehtiä edustava Mertaniemi kantaa huolta työntekijöiden jaksamisesta. Sanoma-kaupan yhteydessä menivät uusiksi muun muassa toimitusjärjestelmä ja verkkojulkaisutyökalut

”Meillä on paikallislehdissä virkeät ja toimivat seitsenpäiväiset verkkolehdet. Sitä kaikkea on pyöritetty tässä samalla, kun on opeteltu uusia vempaimia ja ohjelmia. Väki on ollut tosi kovilla. Kuvittelimme, että pääsisimme nyt normaaliin ja kehittämään lehtiämme. Siitä voi päätellä miltä tämä tuntuu.”


Lue lisää:
Sanoma-kauppa on Alman journalisteille jättiuutinen, mutta ei järkytys – ”Täällä on totuttu siihen, että kaikki muuttuu”(Journalisti 11.2.2020)

Mediayhtiöt ovat käyneet 2010-luvulla ahkerasti kauppaa. Helmikuussa Sanoma ilmoitti ostavansa Alman jäljellä olevat maakunta- ja paikallislehdet. (Journalisti 2/2020)