Hallitus päätti median koronatuesta – rahaa luvassa journalistien palkkoihin ja palkkioihin

Hallitus päätti tänään torstaina 1. lokakuuta median koronatuesta.

Kertaluonteisella viiden miljoonan euron avustuksella tuetaan koronaepidemiasta kärsivää, journalistista sisältöä tuottavaa mediaa.

Avustusta voivat saada paikallista, alueellista tai valtakunnallista journalismia tuottavat tiedotusvälineet journalistisen työn kustannusten eli käytännössä palkka- ja palkkiokustannusten kattamiseksi.

”Tarkoitus on tukea journalismia niin, ettei koronakriisi näy irtisanomisina eikä lomautuksina vaan journalistit saavat tehdä työnsä ja kansalaiset saavat tarvitsemaansa luotettavaa tietoa”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

”Journalistiliitto on erikseen pitänyt esillä sitä, että tuki kohdistuu myös freelancereihin, joiden työllisyys on kärsinyt koronakriisistä voimakkaasti.”

Mediatuen valmistelun käynnisti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd). Hanne Aho on jäsenenä media-alan etujärjestöjen edustajista ja muista alan asiantuntijoista kootussa työryhmässä, joka on tukenut liikenne- ja viestintäministeriötä valtionavustuksen valmistelussa.

Mediayritykset voivat hakea koronatukea ammattimaisesti toimitetuille tiedotusvälineille, joiden mainosmyynti on laskenut huhti–toukokuussa 30 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta.

”Tuki on tarkoitettu edistämään nimenomaan ammattimaista journalismia. Erityishuomiota on kiinnitetty paikalliseen ja alueelliseen journalismiin”, Aho sanoo.

”Paikallislehden koko tulo saattaa tulla koronan myötä pudonneesta ilmoitusmyynnistä. Monella paikallislehdellä ei ole konsernia tukenaan.”

Median koronatuki on yhteensä viisi miljoonaa euroa. Yksittäinen yritys voi saada tukea enintään 800 000 euroa.

Mediayritys voi hakea tukea omistamalleen tiedotusvälineelle. Tuen saamisen ehtona on, että sekä yrityksen että tiedotusvälineen mainosmyynti on laskenut. Myös yrityksen liikevaihdon on pitänyt laskea.

Rahat jaetaan tuen saajille suhteessa niiden työllistämien journalistien määrään.

Määrään lasketaan sekä palkkasuhteessa olevat että freelancepalkkiot henkilötyövuosiksi muutettuina.

Hanne Ahon mukaan mainosmyynnin laskuun perustuva koronatukimallimalli on hyvin samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa.

Ruotsissa medialle myönnettiin vuotuisen pysyvän mediatuen lisäksi keväällä kriisitukea 20 miljoonaa euroa. Tanskassa median lisätuki on 24 miljoonaa euroa.

Koronakriisi näkyy media-alalla nimenomaan mainosmyynnissä, ja sen lasku on selkeästi mitattavissa. Tuen jakaa Liikenne- ja viestintävirasto vuoden loppuun mennessä.

”Tällä aikataululla emme nähneet mahdolliseksi löytää muuta yhtä tasapuolista mallia. Malli ei myöskään saa puuttua journalistisiin sisältöihin”, Aho sanoo.

Keväällä oman mediatukimallinsa esittänyt toimittaja ja Julkisen sanan neuvoston entinen puheenjohtaja Elina Grundström epäili syyskuussa blogikirjoituksessaan, että muu kuin päätoimittajien haettavissa oleva, kohdistettu palkka- ja palkkiotuki katoaa mediayhtiöiden taseisiin ja osinkoihin vaikuttamatta journalismin laatuun tai määrään.

Hanne Aho myöntää, ettei jokaisen tukieuron kohtaloa pystytä millään valvomaan. Tässä osa vastuusta onkin mediataloilla.

”Tämä on mediataloille tuhannen taalan paikka osoittaa, miten ne rahan käyttävät. Kun ne osoittavat rahan menevän nyt sinne, minne se on tarkoitettu eli journalismiin, pysyvän mediatukimallin perusteleminen on jatkossa helpompaa.”

Vaikka nyt myönnettävä kertaluontoinen koronatuki on suhteellisen pieni, Aho pitää myönteisenä, että Suomen hallitus keskustelee mediatuista.

”Muiden Pohjoismaiden pysyviin mediatukijärjestelmiin liittyy säännöllinen media- ja viestintäpoliittinen keskustelu. Suomessa keskustelua ei ole käyty vuosikausiin, ja samalla median toimintaedellytykset ovat päässeet romahtamaan.”

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan.”

Valtionavustuksen valmistelua tukenut media-alan työryhmä jatkaa työtään pysyvämmän mediatukimallin pohtimisella.

Ahon lisäksi ryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Jukka Holmberg Medialiitosta, mediatutkija Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta, tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund Turun yliopistosta, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta ja professori Mikko Villi Jyväskylän yliopistosta.

Valtionavustus journalistisen sisällön edistämiseen

Avustusta voi saada suomalainen mediayritys, jonka mainosmyynti on koronaepidemian vuoksi vähentynyt vähintään 30 prosenttia ja liikevaihto vähintään kymmenen prosenttia huhti–toukokuussa 2020 verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan. Jos yrityksen mainosmyynti on vähentynyt yli 50 prosenttia, avustus maksetaan 1,3-kertaisena.

Tukea voi saada tiedotusväline, jonka mainosmyynti on vähentynyt 30 prosenttia huhti–toukokuussa 2020 verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Tukea saavan tiedotusvälineen on oltava ammattimainen eli sillä on oltava vastaava toimittaja ja siihen on muutoin sovellettava sananvapauslakia. Vastaavan toimittajan on työskenneltävä päätoimisesti tiedotusvälinettä kustantavassa yrityksessä. Lisäksi tiedotusvälineessä työskentelee vähintään yksi kokoaikainen toimituksellista työtä tekevä henkilö tai se ostaa vastaavan työpanoksen freelancerilta.

Tiedotusvälineen sisällöstä vähintään puolet on pitänyt olla itse tuotettua toimituksellista aiheistoa huhti–toukokuussa 2020. Radio- ja televisiotoiminnan harjoittajalla on oltava itse tuotettua toimituksellista ohjelmistoa.

Avustusta saavalla tiedotusvälineellä on oltava päivittäistä ohjelmatarjontaa, sitä on julkaistava vähintään neljä kertaa vuodessa tai päivitettävä verkossa säännöllisesti. Sen on palveltava monenlaista yleisöä eikä ainoastaan esimerkiksi tiettyä rekisteröityä puoluetta, elinkeinonharjoittajien ryhmää tai ammattiliittoa.

Tukea saavan yrityksen pitää olla merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä sillä saa olla verotukseen liittyviä laiminlyöntejä.

Kertaluonteinen valtionavustus on tarkoitettu tueksi koronaepidemian aiheuttamiin vaikeuksiin. Yrityksen pitää esittää hakemuksessa taloustietonsa edelliseltä vuodelta.

Avustuksen kokonaismäärä on enintään 800 000 euroa yritystä kohti.

Kertaluonteista avustusta voi hakea kirjallisesti Liikenne- ja viestintävirastolta. Avustus myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2020.

Valtioneuvoston asetus taustamuistioineen on luettavissa valtioneuvoston kanslian sivuilla.

Lue lisää:

SJL mediatuesta: Sisältöön kohdistuvaa arviointia on vältettävä​ (Journalisti 27.8.2020)
​Media-ala mediatuesta: Pieni avaus antaa toivoa (Journalisti 3.4.2020)
Hanne Aho: Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se​ (Journalisti 28.5.2020)
Pääkirjoitus: Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen​ (Journalisti 28.5.2020)
Kommentti: Journalismiin kohdennettu journalismituki on ihan hyvä alku median auttamisessa yli koronakriisin (Journalisti 29.4.2020)
Viestintäministeri Timo Harakka median kriisituesta: ”Kun on jakanut yksille yt-lappuja ja toisille avokätisiä osinkoja, on vaikea pyytää valtiota osallistumaan”​ (Journalisti 17.4.2020)
Pääkirjoitus: Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle? (Journalisti 6.6.2019)