Media-ala

Ylioppilaslehti Aino halutaan lakkauttaa – edustajistoryhmä säilyttäisi julkaisun liittymällä Ylioppilaslehteen

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan AYY:n hallitus esittää, ettei AYY tuota enää ylioppilasmediaa eikä opiskelijamedialle budjetoida rahaa vuonna 2021. 

Ylioppilaskunta on vastikään teetättänyt peräti kahdella eri viestintätoimistolla selvitykset siitä, mitä Ainolle kannattaisi tehdä. Kumpikaan ei suosittanut sen lopettamista.

Sen sijaan selvityksissä todettiin, että aaltolaiset tarvitsevat ylioppilasmediaa, julkaisu on kansainvälisiä verrokkejaan laadukkaampi ja sen tekemisessä tulisi jatkossa olla mukana vapaaehtoisia, jotta sisällön määrää voitaisiin lisätä budjetin pysyessä samana.

AYY julkaisi ylioppilaslehti Ainoa vuodesta 2009 kevääseen 2019 asti, jolloin päätoimittaja Emilia Mäenmaa irtisanoutui tehtävästään eikä hänelle rekrytoitu seuraajaa.  

Tällöin hallitus esitti edustajistolle julkaisutaukoa vuoden 2019 loppuun asti. Julkaisu on siitä lähtien ollut selvitystilassa eikä uusia numeroita ole ilmestynyt. 

Hallitus perustelee ylioppilaskunnan edustajistolle tekemäänsä esitystä sillä, että opiskelijamedia on merkittävä kuluerä. Julkaisun säilyttäminen vaatisi hallituksen mukaan budjetin kasvattamista, jäsenmaksun nostamista tai leikkauksia ylioppilaskunnan muuhun toimintaan. 

”AYY:n hallitus priorisoi muita AYY:n järjestöpuolen toimia, eikä suosittele, että opiskelijamediaa tehdään muun toiminnan kustannuksella”, hallitus toteaa pohjaesityksessään.  

Ylioppilaskunnan edustajisto tekee periaatepäätöksen kokouksessaan 15. lokakuuta. Tällöin päätetään, onko ylioppilaskunnalla jatkossa opiskelijamedia ja millaisella budjetilla sitä tehtäisiin. Edustajisto käy aiheesta lähetekeskustelun seuraavassa kokouksessaan torstaina 24. syyskuuta.   

Ainon jatkosta on teetetty peräti kaksi selvitystä. Ensimmäinen on viestintätoimisto Kaskas Median vuonna 2019 laatima selvitys Ainon jatkovaihtoehdoista ja kohderyhmien tarpeista. Sen valmistuttua AYY:n edellinen hallitus esitti marraskuussa 2019 opiskelijamedian jatkamista. 

Verojen jälkeen noin 13 340 euroa maksaneessa selvityksessä ehdotettiin, että julkaisu säilyisi. Printtilehti julkaistaisiin neljän kerran sijaan kahdesti vuodessa ja sisältöjä verkossa lisättäisiin.

Englanninkielistä sisältöä olisi lisätty. 

Selvityksen esitellyt Kaskas Median perustaja Maria Ruuska työskenteli Ylioppilaslehdessä toimittajana ja päätoimittajana vuosina 2011–2012. 

Selvityksen käsittelyn yhteydessä edustajisto palautti asian niukalla enemmistöllä valmisteluun marraskuussa 2019. Se velvoitti ylioppilaskunnan hallituksen teettämään toisen selvityksen, nyt otsikolla ”Miten voisimme tuottaa opiskelijamediaa halvemmalla”. Tällä kertaa selvityksen tekijäksi valittiin viestintätoimisto Ellun Kanat. 

Edustajistolle syyskuun kokouksessa esiteltävässä Ellun Kanojen raportissa julkaisun minimibudjetti olisi ollut 40 000 euroa. Ylärajanaan sillä oli julkaisun aiempi, 75 000 euron budjetti. Lisäksi raportissa ehdotettiin, että päätoimittajan sijaan medialle voitaisiin rekrytoida kustantaja-päätoimittaja selvittämään erilaisten kokeilujen kaupallisia mahdollisuuksia.

Selvityksen vastaanotti uusi hallitus, joka edellisestä hallituksesta poiketen piti julkaisua nyt liian kalliina leikkausideoista huolimatta. Ellun Kanojen selvitys maksoi verojen jälkeen noin 19 470 euroa. Ainon selvitystyöhön on siis reilussa vuodessa käytetty yli 30 000 euroa. Se vastaa noin 40 prosenttia lehden vuosibudjetista. 

AYY:n edustajiston puheenjohtaja Suvi Vendelin kuvailee prosessia pitkäksi ja Ainoa ”yhteisöä kuluttaneeksi” julkaisuksi, joka on artikkeleillaan nostanut ylioppilaskuntaa julkisuuteen myös negatiivisessa valossa, mutta jonka moni kuitenkin kokee tärkeäksi. Sekä edustajisto että hallitus ovat vaihtuneet sen jälkeen, kun edustajisto velvoitti hallitusta tilaamaan toisen selvityksen. Vendelin itse oli päätöksen aikaan edustajiston rivijäsen.

“Kun julkaisua on lähdetty uudistamaan, kehitystä toivoneella edustajistolla on ollut pelko siitä, että julkaisu olisi palannut samantyyliseksi, mitä se oli”, Vendelin sanoo.

Kaskas Median selvitystä seuranneessa keskustelussa käytiin hänen mukaansa kovaa vääntöä julkaisun toteuttamisesta ja sen budjetista sekä ilmaistiin tyytymättömyyttä konkretian ja uudistuksen puutteeseen.

Selvitys nojasi printtiin ja verkkoon, kun edustajistolla toiveita oli esimerkiksi videoiden lisäämisestä. 

“Keskusteluissa tuotiin ilmi, että sitä lehteä voisi tehdä muullakin tavalla kuin printtimediana. Toivottiin myös, että selvitys olisi tuonut myös uusia tapoja tehdä opiskelijamediaa.”

AYY:n hallituksessa opiskelijamediasta vastaavan varapuheenjohtajan Milja Leinosen mukaan uuden selvityksen vaatiminen kuvastaa, kuinka vaikea aihe Aino on edustajistolle.

Leinonen huomauttaa, että merkittävä osa opiskelijayhteisöstä ei kokenut Ainoa omakseen. Kaskas Median selvityksen mukaan 64 prosenttia opiskelijoista koki, että julkaisua ei ole tehty heitä varten.

Ainon painosmäärä on ollut noin 4 500 kappaletta. Julkaisu nostatti myös keskustelunaiheita. Vuoden 2018 alussa se julkaisi opiskelija-aktiivien rasistista huumoria käsittelevän artikkelin, jonka seurauksena päätoimittaja oli edustajiston kuultavana. 

AYY:n hallitus perustelee pohjaesityksessään julkaisusta luopumista myös sillä, että sen rakentaminen olisi massiivinen projekti sekä rahallisesti että resurssien kannalta. 

Esityksessä viitataan muun muassa Ainon pitkäksi venähtäneeseen julkaisutaukoon. Hallituksen varapuheenjohtaja Leinosen mukaan kommentti viittaa ylioppilaskunnan henkilöstövaihdoksiin ja siinä hävinneeseen osaamiseen.

“Sen jälkeen, kun julkaisu jäi viime vuoden keväällä toimituskatkolle, meillä on tullut uusi toiminnanjohtaja, talousjohtaja, vaikuttamisen ja viestinnän päällikkö, uusi hallitus ja uusi edustajisto. Olemme talona menettäneet opiskelijamedian kustantamiseen liittyvän tietotaidon, ja vaatisi paljon resursseja selvittää, miten se toimii.”

Edustajistossa on esitetty opiskelijamedian säilyttämiseksi myös uusia vaihtoehtoja. Vihreämpi Aalto -edustajistoryhmä ehdottaa resurssipuutteen ajaksi liittymistä Ylioppilaslehden alaisuuteen.

Ryhmä pyytää kannanotossaan hallitusta selvittämään liittymismahdollisuutta ennen marraskuun kokousta. 

“Hallitus on todennut edustajistolle jakamassaan vastineessaan tämän olevan mahdollista, mikäli edustajisto niin toivoo, mutta huomauttaa, ettei AYY tällöin pääsisi vaikuttamaan lehden sisältöön sen enempää kuin päätoimittajan valintaankaan.”

Ainon lakkautusesityksen Twitterissä esiin nostanut energiaratkaisujen maisteriopiskelija ja Vihreämpi Aalto - edustajistoryhmän jäsen Peppi Seppälä kaipaa opiskelijamediaa nostamaan esille Aalto-yliopiston opiskelijoiden näkemystä.

“Nyt meiltä on puuttunut taho, jolle on voinut ilmoittaa aiheista, joka selvittäisi niitä ja joka pystyisi nostamaan asioita esiin”, Seppälä sanoo.

Seppälä huomauttaa, että vaikka Ainon toimitustauon aikana esimerkiksi Long Play ja Helsingin Sanomat ovat käsitelleet muotikoulutuksen ongelmiin ja teekkarilehtien sukupuolittuneisuuteen liittyviä aiheita, aina opiskelija-aiheet eivät mene juttuvinkkeinä läpi toimituksissa opiskelijamedioiden ulkopuolella. Vihreämpi Aalto -edustajistoryhmän ehdotus Ylioppilaslehteen väliaikaisesti liittymisestä kumpuaa Seppälän mukaan osin tästä.

“Silloin meillä olisi jokin taho, jolla olisi konkreettista perehtyneisyyttä siihen, miten opiskelijaliike ja opiskelijakulttuuri toimivat, ja joilla olisi edes jonkinlaista kosketuspintaa asiaan. Enemmän kuin joillain Helsingin Sanomilla, joilla ei ole resursseja perehtyä aivan kaikkeen.”

Seppälä huomauttaa, että opiskelijamedian ulkopuolinen lehdistö tarttuu opiskelija-aiheisiin, joissa on ulkopuolisen mielenkiinnon herättävä elementti, yleensä kohu.

“Jos kerrotaan vain mediakohun aikaan saavia negatiivisia asioita, se ylläpitää huonoja stereotypioita opiskelijakulttuurista”, hän sanoo.

“Nytkin on uutisoitu siitä, että opiskelijat pitävät bileitä, ja sen takia korona leviää. Samaan aikaan opiskelijat yrittävät viestiä siitä, että kyse ei ole pelkästään bileistä, vaan siitä, että yritetään saada ihmiset muuttamaan vierailta paikkakunnilta opiskelupaikkakunnille, löytämään kavereita, saamaan verkostoja ja varmistua siitä, ettei kukaan jää yksin, kun kaikki on muuten etänä. Opiskelijamedia olisi voinut osaltaan käydä tätä keskustelua, että onko kyseessä vain opiskelijoiden ryyppäystapahtuma, vai onko taustalla yhteisöllisiä tavoitteita. Nyt tämäkin jää opiskelijoiden oman viestinnän varaan.”

Lue lisää ylioppilaslehtien tilanteesta:
Ylioppilaslehti Aino joutuu tauolle
Ylioppilaslehti Ainoa uhkaa ilmestymistauko – päätoimittaja ihmettelee asian hiljaista valmistelua
Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?
Kuin viimeistä Aviisia
Ei niin uljas loppu
Vanhana syntynyt

Oikaisu 24.9.2020 klo 14.30: Korjattu edustajistoryhmän nimi. Oikea nimi on Vihreämpi Aalto, ei Vihreä Aalto, kuten jutussa virheellisesti kirjoitettiin.