Vauva-lehti lakkaa ilmestymästä syyskuussa

Helsingin Sanomat lakkauttaa Vauva-lehden. Vuodesta 1992 julkaistun lehden viimeinen numero ilmestyy syyskuussa. Vauvan sisarlehti Meidän Perhe jatkaa ilmestymistään, mutta se uudistetaan. Asiasta tiedotetaan tilaajille tällä viikolla.

Helsingin Sanomien feature-sisällöistä vastaava päätoimittaja Anu Ubaud kertoo syyksi sen, että lehden kohderyhmä – kolmenkympin molemmin puolen olevat, vanhemmuusasioista kiinnostuneet lukijat – ovat alkaneet kuluttaa mediaa printin sijaan diginä.

”Vauva on ikoninen lehti, mutta vauvaan ja raskauteen liittyvät asiantuntijasisällöt ovat hyvin tarvepohjaisia. Se on vaikuttanut rajusti lehden tilaajakantaan”, Ubaud sanoo.

Toisin sanoen, kun synnytys, imetys tai vauvan huonot yöunet askarruttavat, Vauvan tavoittelema lukijakunta ei enää tilaa printtilehteä, vaan menee nettiin. Siellä Helsingin Sanomat aikoo nyt houkutella kohderyhmän maksumuurinsa taakse.  

Ubaudin mukaan vanhemmuuteen liittyvien sisältöjen määrää ei aiotakaan vähentää, vaan ne siirretään digiin. Siksi yhtään työntekijää ei irtisanota printtilehden lopettamisen vuoksi, hän kertoo. 

”Tiimi ja tekijät jatkavat siellä, missä ovat. Laitamme paukkuja digitaaliseen sisältökehitykseen ja kasvuun. Lisäksi aiomme vahvistaa Meidän Perhettä”, Ubaud kertoo. 

Vauvan ja Meidän Perheen toimitus yhdistettiin Helsingin Sanomien toimitukseen viime syksynä. Marraskuussa lehti kertoi perustavansa uuden perhetiimin, joka tekee paitsi Vauvaa ja Meidän Perhettä, myös Hesarin perhesisällöt. 

Huhtikuusta lähtien Vauvalla ja Meidän Perheellä ei ole enää ollut omaa verkkosivuaan, vaan niiden sisällöt on julkaistu Helsingin Sanomien sivustolla osoitteessa hs.fi/perhe.  

Vauva.fi-sivustolta on poistettu kaikki aiemmin julkaistu journalistinen materiaali. Siellä on jäljellä enää keskustelupalsta sekä Ovulaatio- ja Raskauslaskurit. Keskustelupalstaa ylläpitää Sanoma Games -yksikkö. 

Lehtien verkkojuttujen lisäksi Helsingin Sanomat on poistanut muun muassa Vauva.fi:ssä julkaistut blogit ja verkkokurssit. Molempien lehtien digitaaliset näköisversiot ovat verkossa yhä luettavissa, ja esimerkiksi lehtien podcastit ovat kuunneltavissa Supla-palvelussa. 

Vauvan verkkosivusto on ollut erittäin suosittu. Esimerkiksi joulukuussa 2019 se tavoitti kuukaudessa noin 1,3 miljoonaa käyttäjää eli enemmän kuin monet maakuntalehdet.  

Ubaudin mukaan oli kuitenkin alusta lähtien selvää, etteivät sivustolla julkaistut kaupalliset yhteistyöt, kuten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyt verkkokurssit, Vauvan oma blogiyhteisö ja keskustelupalsta sovi Helsingin Sanomien siipien alle. Lehti etsii perhesisällöistä mieluummin digitilaustuottoja, eikä tee yhteistyösisältöjä mainostajien kanssa. 

Vauvan ja Meidän Perheen sivustolla julkaistut vanhat jutut on siirretty osin Helsingin Sanomien sivuille, mutta iso osa niistä katosi yleisöltä uudistuksen mukana.  

Julkisen sanan neuvoston vuonna 2018 julkaiseman lausuman mukaan verkkoarkistoihin on lupa kajota vain erittäin painavista syistä. 

Ubaudin mukaan valikoivaan siirtoon päädyttiin monista eri syistä: esimerkiksi osasta kuvituksia puuttuivat tekijänoikeudet uusintajulkaisuun ja toisissa silloisesta perhetilanteestaan kertovat haastateltavat, joiden tilanne voi olla nykyisin tyystin toinen.  

Siksi vanhat jutut halutaan käydä tarkasti läpi ennen kuin ne siirretään Hesarin sivustolle. Niitä on Ubaudin mukaan ”merkittävä arsenaali”.

”Datat ja materiaalit ovat tallella, ja uudelleenjulkaisua on tehty ja tehdään”, Ubaud sanoo. 

”Kaikki matskut ovat yhä olemassa. Eivät ne ole kadonneet maailmasta mihinkään.” 

Toimitusten yhdistämisen jälkeen Vauvasta ja Meidän Perheestä on lähtenyt kaksi päätoimittajaa: vuodesta 2017 lehtiä vetänyt Maija Koski ja hänen seuraajakseen marraskuussa valittu Hanna-Mari Arosilta.  

Heidän jälkeensä lehdille ei ole enää valittu omaa päätoimittajaa. Uudistuvaa Meidän Perhettä johtaa perhetiimin vetäjä, Helsingin Sanomien lifestyle-toimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen. 

Ubaud arvioi, että toimitusten yhdistäminen on sujunut hyvin, vaikka tekemisen tapoja yhteensovittaessa ”on ollut jonkin verran päänkolinaa”. 

”On silti päivänselvää, ettei se helppoa ole. Eivät lehdet ja brändit liity yhteen sormia napsauttamalla”, hän sanoo. 

Sisältöjen näkökulmasta uudistus on kannattanut, Ubaud arvoi.  

”Kun katsoo, miten lukijat käyttävät näitä sisältöjä, näyttää erittäin hyvältä.”