Miten sovittaa yhteen henkilöbrändäys ja oman yksityisyyden suojaaminen? Toimittajat Ronja Salmi, Ina Mikkola ja Jenni Poikelus osaavat neuvoa.

Vahva henkilöbrändi auttaa työnhaussa ja näkyvyyden saamisessa, mutta mikä on sen hinta yksityisyydelle? 

Sosiaalisessa mediassa näkyvästi esillä olevat toimittajat Ina Mikkola, Ronja Salmi ja Jenni Poikelus ovat pohtineet asiaa paljon sekä luoneet itselleen rajat.  

Toimittaja-kirjailija Ronja Salmi alkoi miettimään omaa imagoaan päästyään juontajaksi Ylen koululaisohjelma Galaxiin. Tämän lisäksi hän on muun muassa toiminut Helsingin Sanomien kolumnistina sekä kirjoittanut useita kirjoja. Vuodesta 2018 hän on tehnyt Ylelle Mitä mietit, Ronja Salmi? -ohjelmaa. 

Galaxin kaltainen näkyvyys vaati ”kilttiä” imagoa, joka on osin jäänyt määrittämään Salmea ohjelman jälkeenkin. Hän on aina ollut tarkka siitä, millaisia asioita jakaa omasta elämästään sosiaalisessa mediassa.  

”Esimerkiksi parisuhdeasioiden tai biletyskuvien jakaminen ei kuulu julkisuuskuvaani. Mietin aina tarkkaan, antavatko postaukseni ihmisille jotain vai vievätkö ne jotain minulta.” 

Vaikka Salmen brändäytyminen onkin ollut osin tietoista, hän on silti julkisuudessa oma itsensä. 

”Olen päässyt tekemään juuri sitä mitä haluan, ja henkilöbrändini on muodostunut näiden tekojen ja valintojen pohjalta. Vaikka näkyvyyteni saattaa ajoittain aiheuttaa turvattomuuden tunteita ja laittaa miettimään valintojani, ei minulla esimerkiksi olisi omaa tv-ohjelmaani ilman sitä.” 

Toimittaja-juontaja Ina Mikkola ei ole tarkoituksella rakentanut itselleen henkilöbrändiä, vaan se on syntynyt työn myötä itsestään. 

”Vierastan sanaa brändäys tai brändi. En ajattele asiaa enkä ole miettinyt taktiikkaa. Oma brändini on oikeastaan se, etten mieti brändäystä. Olen oma itseni.” 

Mikkola on tullut tunnetuksi muun muassa Ylen asiaohjelmasta Hullu Juttu, Bassoradion aamusta sekä Subille tekemistään sarjoista Ina <3 porno ja Ina <3 Suomi.  

Rohkeat aiheet ovat herättäneet ajoittain keskustelua. Mikkolalle tärkeää on kuitenkin puhua tabuista ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hän muistuttaa, kuinka tärkeää on ottaa huomioon, milloin asioista puhutaan aihe edellä ja milloin henkilökohtaisesti. 

Myöskään Salmi ei pelkää tarttua puhutteleviin aiheisiin. Mitä mietit -sarjallaan hän pyrkii juurikin tabujen rikkomiseen. 

”Somessa pyrin kuitenkin aina pitämään keskustelun asiallisena ja rakentavana myös vaikeista asioista puhuttaessa, ja näen tämän lähestymistavan myös osana henkilöbrändiäni.” 

Ylen toimittaja Jenni Poikelus tiedostaa myös tarpeen pohtia omaa median käyttöä. 

”Ylellä työskennellessä sen arvot ulottuvat myös omaan julkiseen someen. Joskus on tehnyt mieli esimerkiksi kommentoida joihinkin keskusteluihin, mutta julkisen ammatin takia en ole viitsinyt. Toisaalta se on suojellut minua.” 

Poikelus juontaa YleX:n iltapäivä-ohjelmaa, mutta hän on tehnyt lisäksi esimerkiksi sketsivideoita kanavan Instagramiin. 

Hän muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse olla tilivelvollinen seuraajilleen tai medialle. 

”Itse jaan somessa ja julkisuudessa tasan sen, mitä itse haluan siellä jakaa, ja silloin minun ei tarvitse luopua mistään. Ja jos oikein tarkkaan katsoo, niin loppujen lopuksi jaan sosiaaliseen mediaan hyvin harvoin oikeastaan mitään.” 

Poikelus kokee, että kuka tahansa voi olla maailman suosituin somepersoona ja henkilöbrändi kertomatta mitään todellista luonteesta.  

”Sehän somessa hienointa ja hirveintä on: kukaan ei siellä ole todella sellainen, kun oikeasti on. ” 

Julkisen palautteen muututtua yhä kovemmaksi Mikkola peräänkuuluttaa medialukutaidon tarvetta. Häntä harmittavat myös ”tahalliset väärinymmärtäjät”. Esimerkiksi Twitterissä on yleistä, että harmittoman twiitin levitessä joku etsii väkisin twiitistä sanan tai lauseen, jonka voi kääntää negatiiviseksi. Henkilökohtainen palaute on kuitenkin Mikkolan mukaan ollut pääosin positiivista.  

Negatiivinen keskustelu tapahtuu lähinnä keskustelupalstoilla, jolloin palaute liittyy yleensä pinnallisiin asioihin, kuten ulkonäköön, asiakysymysten jäädessä taka-alalle.  

Salmi on oppinut, että nuorena naisena täytyy varautua tietynlaiseen palautteeseen varsinkin vanhemmilta miehiltä. Myös Poikelus on kokenut vastaavaa. 

”Erikoisinta on henkilökohtaisuuksiin menevä palaute, jossa lähettäjä kuvittelee tuntevansa minut pelkän työni perusteella”, hän kertoo.  

Negatiivisen palautteen antajat unohtavat yleensä, että profiilin takana on ihminen. Mikkolalle tärkeintä on kuitenkin tieto siitä, että hän tietää olevansa pätevä työssään ja että läheiset antavat tukensa sitä tarvittaessa. 

”Kaikesta työstä saa onneksi palautetta. Kritiikki voi olla positiivista tai negatiivista, ja otan sitä mielellään vastaan, kunhan se on perusteltua”, Mikkola sanoo. 

Näin pohdit oman yksityisyytesi rajoja

• ”Pitää miettiä, mihin vetää rajan: mitä haluaa jakaa, missä määrin ja miksi? Mitä enemmän antaa sosiaaliseen mediaan, sitä enemmän asiat herättävät keskustelua. Se on jokaisen itsensä päätettävissä, mitä jakaa. Lisäksi on myös hyvä huomioida, milloin mennään aihe edellä ja milloin henkilökohtaisuus edellä.”  - Ina Mikkola 
   
• ”Kerro itsestäsi vain se, minkä haluat. Jaa vain sen verran kuin haluat. Ymmärrä, että jokainen julkinen päivitys, kommentti tai tuntemattomalle lähetetty viesti voi päätyä mihin tahansa. Internet ei tunnetusti unohda. ” - Jenni Poikelus 
  ​
• ”Muista, että julkisuuteen tuodut asiat eivät unohdu. Saatat joutua varautua vastaamaan samoihin kysymyksiin ikuisesti. Mieti, tuoko jonkin asian esille tuominen ihmisille jotain vai viekö se sinulta itseltäsi jotain.” - Ronja Salmi 

Juttu on osa Voionmaan opiston toimittajaopiskelijoiden tekemään kokonaisuutta, joka käsittelee häirintää ja vihapuhetta.

Lue kaikki jutut täältä: 

Mediatalot ohjeistavat työntekijöitä häirinnän kohtaamiseen vaihtelevasti – Yle jakoi ohjeensa kaikille (Journalisti 28.5.2020)

​Toimittajiin kohdistuva häirintä voi pahimmillaan säikäyttää journalistiopiskelijan keskeyttämään alan opinnot (Journalisti 12.6.2020)

Miten sovittaa yhteen henkilöbrändäys ja oman yksityisyyden suojaaminen? Toimittajat Ronja Salmi, Ina Mikkola ja Jenni Poikelus osaavat neuvoa. (Journalisti 23.6.2020)

Kansanedustaja ilmoittaa kaiken kokemansa häirinnän viranomaisille, vartijan häirintä voi jatkua myös työajan ulkopuolella (Journalisti 25.6.2020)

Ulkomailla työskennellessä on tärkeää tietää, mitä määränpäässä on vastassa. Myös luotto asioiden onnistumiseen on avainasemassa, kertoo toimittaja ja tietokirjailija Maija Salmi. (Journalisti 25.6.2020)