Viestintäministeri Timo Harakka median kriisituesta: ”Kun on jakanut yksille yt-lappuja ja toisille avokätisiä osinkoja, on vaikea pyytää valtiota osallistumaan”

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee valtionapua journalismin tekijöille koronakriisin vuoksi. Ministeri Timo Harakka (sd.) nimitti eilen 16. huhtikuuta Julkisen sanan neuvoston entisen puheenjohtaja Elina Grundströmin selvittämään, miten tuki kannattaisi jakaa. Selvityksen tulokset on määrä julkistaa jo vappuviikolla. 

Ministeri Harakka perustelee tukea sillä, että poikkeustilanne on lisännyt tarvetta luotettavalle ja faktapohjaiselle journalismille. Samaan aikaan se on kuitenkin heikentänyt media-alan taloutta.  

”Suomessa on ollut siitä outo tilanne, että toisin kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa ja osassa Euroopan maita, meillä ei ole kymmeneen vuoteen ollut yleisempää mediatukea”, Harakka sanoo Journalistin haastattelussa. 

Nyt ministerin mukaan selvitetään, millaisia eurooppalaisia esimerkkejä on olemassa ja mikä olisi paras tapa tukea faktapohjaisen journalismin tekemistä vaikeassa tilanteessa. 

Valtionavun kokonaismäärää ei ole vielä päätetty, Harakka sanoo. Neuvottelut hallituksessa ovat vielä käymättä. 

”Meillä on periaatteellinen nyökkäys koko porukalta, että tätä voidaan selvittää. Mitään lopullista sopimusta ei ole kuitenkaan tehty.” 

Moni mediayhtiö on reagoinut heikentyneisiin talousnäkymiin aloittamalla yt-neuvottelut. Esimerkiksi Keskisuomalainen ja Karjalaista julkaiseva PunaMusta Media ovat päättäneet lomauttaa henkilöstöään. Samaan aikaan PunaMusta päätti jakaa aiempaa paremman osingon. Myös Keskisuomalaisen hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon korottamista.

Journalistiliitto on paheksunut suurten osinkojen jakamista samalla, kun työntekijöitä lomautetaan. 

Harakan mukaan valtiontuen myöntämistä näin toimiville yrityksille olisi hankala perustella. 

”Sanoisin, että sen jälkeen, kun on jakanut yksille yt-lappuja ja toisille avokätisiä osinkoja, on vähän vaikea tulla pyytämään valtiolta osallistumista”, hän sanoo. 

Harakka pitää huonona perusteluna sitä, että tänä vuonna jaettavat osingot ovat omistajien palkkaa viime vuoden hyvästä tuloksesta.  

”Poikkeusolot perustelisivat sen, että vanhoista, normaaliolojen käytännöistä olisi todellakin syytä ottaa etäisyyttä, jos aikoo tosissaan olla huolestunut siitä, mitä tulevaisuus tuo.” 

Grundströmin selvitys käsittelee muun muassa nopean tuen tarvetta, sen kohdentamista ja myöntämisen kriteerejä. Selvityksen lisäksi liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan muita välittömiä tukimuotoja.  

Tuki kohdistuisi ainakin osin sisältöjen tekemiseen. Sillä halutaan Harakan mukaan vahvistaa etenkin tutkivien sisältöjen tekemistä ja pieniä, paikallisia ja yhteisöllisiä toimijoita, joita kriisi koettelee eniten.  

”Tämä toiminta ei ole mediataloille kaupallisesti houkuttelevinta muutenkaan. Siksi fokus on asiajournalismin sisällöissä.” 

Valtiontuen myöntäminen nimenomaan journalistisen sisällön tekemiseen on herättänyt media-alan toimijoissa tuoreeltaan huolta siitä, että journalismin riippumattomuus kärsii.  

”Pyrkiikö hallitus saamaan itselleen mieluisia sisältöjä? Vastaus on jyrkkä ei. Täytyy löytää rakenne, joka on selkeästi irrallaan hallituksen päätös- ja vaikutusvallasta”, Harakka sanoo.  

Hänen mukaansa nyt selvitetään myös sitä, löytyykö rakenne jo olemassa olevista tukimuodoista vai pitääkö sitä varten kehittää uusi.  

Journalistiliitto ja Medialiitto ovat molemmat vaatineet valtiolta kriisitukea journalismin tekemiseen.  

Journalistiliiton haluaisi valtion tukevan mediataloja esimerkiksi myöntämällä avustuksia palkkoihin tai jakeluun. Tuen pitää kohdistua sisältöjen tekemiseen, ei esimerkiksi osinkoihin, liitto korostaa 7. huhtikuuta julkaistussa kannanotossa.

Työnantajapuolen Medialiitto toteuttaisi tuen niin, että yrityksille palautettaisiin lehtitilauksista ja irtonumeromyynnistä maksetut arvonlisävero tai arvonlisävero palautettaisiin nollaan.  

Veroratkaisuja Grundströmin selvityksen tuloksena on tuskin tulossa. 

”Me emme voi valmistella veroratkaisuja. Ne ovat valtiovarainministeriön käsissä”, liikenne- ja viestintäministeri Harakka sanoo. 

Veroratkaisut ovat myös melko hidas keino, Harakka muistuttaa. Esimerkiksi viime kesänä toteutuneen digi-alvin alentamisen valmistelu kesti hyvin pitkään. 

”Meidän pitää saada kevään aikana joku pikainen ensiapu rullaamaan. Me emme siis toimivallan tai aikataulun osalta voi ottaa kantaa verotuskysymyksiin, vaan siihen, mikä on varsinainen tuen kohde”, Harakka sanoo. 

Muissa Pohjoismaissa kriisitukia on jo jaettu. Ruotsin ilmoitti huhtikuun alussa korottavansa valtion jakamaan mediatukea 200 miljoonalla kruunulla eli noin 18 miljoonalla eurolla vuodessa kuluvasta vuodesta lähtien. Siitä 150 miljoonaa kruunua on tilapäistä jakelutukea ja 50 miljoonaa kruunua alueellisten lehtien tukea.  

Tanskassa tiedotusvälineille on luvattu tänä vuonna 180 miljoonaa tanskankruunua eli noin 24 miljoonaa euroa lisää tukea, Norjassa taas 40 miljoonaa kruunua eli noin 35 miljoonaa euroa. 

Ruotsi, Tanska ja Norja myös aikaistavat tämän vuoden mediatukien maksua.  

Suomeen verrattuna muut Pohjoismaat ovat maksaneet tukea avokätisesti jo ennen koronakriisiä.  

Vuonna 2019 Ruotsin mediatuet olivat noin 60,8 miljoonaa euroa, Tanskan noin 68,8 miljoonaa euroa ja Norjan noin 52 miljoonaa euroa, kun Suomi tuki mediaa noin 3,5 miljoonalla eurolla. Suomen mediatuessa on mukana kertaluontoinen, 1,5 miljoonan euron valtiontuki STT:lle ja osa MTV:n kolmen miljoonan euron kertatuesta. 

Ministeri Harakan mukaan on vielä aikaista arvioida, voisivatko nyt suunnitellut tuet jäädä pysyviksi. Jos jaetaan kertapotteina ensiapua, se todennäköisesti jää kertaluontoiseksi. Jos taas löydetään hyvä tukijärjestelmä, sen jatkoa voidaan harkita. 

”Tämä on toki myös talousarviokysymys ja edellyttää harkintaa muiltakin kuin minulta.”