Mediayhtiöt jakavat kriisin keskellä osinkoja kuin mitään ei olisi tapahtunut

Keskiviikkona 25. maaliskuuta pörssiyhtiö Sanoma järjesti yhtiökokouksen, koronavirusepidemian takia poikkeusjärjestelyin. Edellisenä päivänä yhtiö oli antanut tulosvaroituksen epidemian aiheuttavan epävarmuuden vuoksi.

Asialistalla oli osingonjako. Kuinka paljon osinkoja pitäisi kriisitilanteessa jakaa? Esitys oli julkistettu helmikuun alussa ennen kuin pandemian vaara näkyi vielä mitenkään esimerkiksi mainosmyynnissä Suomessa. Tästä huolimatta esitystä ei muutettu. Sanoman yhtiökokous pääätti jakaa osinkoa hallituksen esityksen mukaiset 0,50 euroa osakkeelta.  

Osinko nousi yli 11 prosentilla edellisvuodelta ja oli kokonaissummaltaan noin 82 miljoonaa euroa. Osinkopotti oli myös moninkertaisesti suurempi kuin yhtiön tulos, jota tosin rasittivat kertaluontoiset kulut. Yhtiön oma voitonjakopolitiikka on pyrkiä jakamaan omistajille osinkona vuosittain 40–60 prosenttia yhtiön vapaasta kassavirrasta. Tällä mittarilla arvioiden osinko oli aivan tavoitteen ylärajalla 58 prosentissa. 

Osinkosummaa voi suhteuttaa esimerkiksi siten, että summa tarkoittaa yli 20 000 euroa jokaista kansainvälisen konsernin alle 4 000 työntekijää kohden. Vastaavasti osinkosumma vastaa koko konsernin henkilöstömenoja yli neljän kuukauden ajalta. 

Toisaalta yhtiölle jäi edelleen jakokelpoisia varoja yli 480 miljoonaa euroa. Yhtiö ei myöskään ainakaan vielä ole ilmoittanut yt-neuvotteluista säästöjen hakemiseksi henkilöstöstä, toisin kuin moni muu mediayhtiö.

Yhtiön suurin omistaja on Jane ja Aatos Erkon säätiö, joka on kuitenkin omistajana passiivinen. Varsinaista isännän ääntä yhtiössä käyttää sen toiseksi suurin omistaja, Suomen rikkain mies ja hissiyhtiö Koneen pääomistaja Antti Herlin. Hän on ostanut aktiivisesti Sanoman osakkeita koronakriisin romahduttamilla hinnoilla ja on vähällä nousta Sanoman suurimmaksi omistajaksi. Maaliskuun lopun tilanteessa säätiöllä oli 24,35 prosenttia yhtiön osakkeista ja Herlinillä sekä hänen määräysvallassaan olevilla yhtiöillä 23,94 prosenttia. Ainakin suuromistajalla näyttää siis riittävän uskoa Sanoman tulevaisuuteen.

Pohjois-Karjalassa toimiva Laakkosten suvun hallitsema pörssiyhtiö PunaMusta Media sen sijaan yhdisti tuntuvan voitonjaon ja yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamisesta. Joensuussa ilmestyvästä sanomalehti Karjalaisesta tunnettu mediakonserni hyväksyi yhtiökokouksessaan perjantaina 27. maaliskuuta yli kolmen miljoonan euron osingon. 

Myös tämä osinkoesitys oli tehty ennen kuin koronaepidemian vaikutuksesta Suomeen oli mitään tietoa. Kolme päivää ennen yhtiökokousta yhtiössä aloitettiin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamiseksi, koska koronakriisin arvioitiin vaikeuttavan pahoin yhtiön taloudellista tilannetta. Tästä huolimatta omistajat nostivat helmikuisen suunnitelmansa mukaisesti osingon joka oli neljä kertaa kuluneen vuoden liiketulosta suurempi.

Ennen yhtiökokousta yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tärkeimmän omistajasuvun edustaja Reetta Laakkonen kieltäytyi kommentoimasta asiaa Journalistille vedoten pörssiyhtiöiden tiedottamissäännöksiin. Yhtiökokouksen jälkeen hän ei vastannut Journalistin soittopyyntöön.

Journalistiliitto julkaisi kannanoton, jossa puheenjohtaja Hanne Aho paheksui osinkojen jakamista kesken kriisin vuoksi käytyjen yt-neuvottelujen.

Jopa presidentti Sauli Niinistö kyseenalaisti viime viikolla osinkojen jakamisen kriisin aikana.

Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen ja Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi taas sanoo puolustavansa “viimeiseen asti” omistajien oikeutta osinkoon myös kriisin aikana. Kangaskorpi on johtamansa konsernin suurin henkilöomistaja ja käyttää sukunsa kanssa yhtiössä merkittävää äänivaltaa.

Kangaskorpi sanoi Keskisuomalaisen yt-neuvotteluja koskevassa Journalistin haastattelussa viime viikolla, että osinko on omistajan osuus viime vuoden tuloksesta – “yhtiön velkaa omistajalle”.

“Osinko joustaa minun logiikkani mukaan sitä kautta, että vuoden päästä ei varmaankaan ole mitään mistä maksaa. Jos tulos dyykkaa, niin se tapahtuu silloin se vastuunkanto”, hän sanoo.

Myös Keskisuomalainen aikoo hallituksen esityksen mukaan päättää huhtikuussa järjestettävässä yhtiökokouksessa jakaa omistajille edellisvuotta suuremman osingon. Osinkoehdotus on 7,5 miljoonaa euroa eli 61 prosenttia yhtiön viime vuoden tuloksesta. Tämän lisäksi yhtiö käytti vuodenvaihteessa kymmenisen miljoonaa euroa omien osakkeidensa ostoon.

Kangaskorpi perustelee valoisampien näkymien aikana tehdystä osinkoesityksestä kiinnipitämistä kriisioloissa sillä, että osingon jakamatta jättäminenkään ei säästäisi henkilöstöä lomautusuhalta. Kangaskorpi muistuttaa, että konsernin henkilöstömenot ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa ja 7,5 miljoonan euron osinko on reilusti alle kymmenen prosenttia summasta.

“Vaikka me jättäisimme osingot maksamatta useampana vuonna, niin se ei ratkaise tätä ongelmatiikkaa”, hän sanoo.

Sen sijaan Kangaskorpi arvioi, että osingon peruminen voisi aiheuttaa “epästabiiliutta” omistajapohjaan eli saisi osan nykyisistä omistajista hylkäämään yhtiön.

“Omistajarakenteen stabiilina pitäminen edesauttaa aika paljon tästä tilanteesta läpimenemistä”, hän sanoo.

Suuret muutokset omistajapohjassa tosin eivät tunnu kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta tilanteessa, jossa pörssikurssit ovat romahtaneet kriisin vuoksi. Vaikka osinkoa leikattaisiin tai lykättäisiin, lienee epätodennäköistä, että kukaan suuromistajista myisi osakkeensa. Vaikka myisikin, pitäisi jonkun ne myös ostaa.

Pörssin mediayhtiöistä myös Alma Media esittää osingon kasvattamista viime vuodesta. Alman yhtiökokous piti järjestää samana päivänä Sanoman kanssa, mutta se peruttiin koronaepidemian vuoksi. Yhtiökokous aiotaan järjestää ennen huhtikuun loppua.

Alman osingolla on suuri merkitys Ilkka-Yhtymälle, joka on Alman kolmanneksi suurin omistaja Otavan ja Niklas Herlinin pojan Heikki Herlinin jälkeen. Ilkka-Yhtymän suurimpia omistajia puolestaan ovat mediatalot PunaMusta Media, Keskisuomalainen ja KPK-Yhtiöt.  

Oikaisu 17.6. kello 12.55: Toisin kuin jutussa alunperin mainittiin Alman suurin omistaja on Otava, ei Almaan jo aiemmin fuusioitunut Talentum.