Journalismille on kysyntää, mutta ilmoitusmyynnin kriisi toi alalle lomautusaallon

Osa lomautuksia suunnittelevista mediataloista ilmoittaa, että lomautusuhka ei koske toimituksellista työtä. Toimittajien työn kysyntä on kasvanut kriisissä.

Koronavirusepidemiasta johtuvat lomautukset uhkaavat myös Journalistiliiton jäseniä. Useat yhtiöt ovat jo ilmoittaneet yt-neuvotteluiden aloittamisesta lomauttaakseen työntekijöitään.

Tässä päivittyvässä jutussa kerrotaan, mitkä yhtiöt ovat ilmoittaneet lomautuksista, ja millainen on noiden yhtiöiden taloudellinen tilanne. Lomautuksista ovat ilmoittaneet ainakin seuraavat mediayhtiöt:

• Muun muassa Kainuun Sanomia kustantava SLP Kustannus Oy (päivitetty juttuun 30.3.)
• Useita aikakauslehtiä kustantava Fokus Media Finland Oy (päivitetty juttuun 27.3.)
• Nimikkeiden määrällä mitattuna Suomen suurin sanoma- ja kaupunkilehtikustantaja Keskisuomalainen Oyj (päivitetty juttuun 27.3., tulos päivitetty juttuun 3.4.)
• Ilkka-Pohjalaista ja kaupunki- ja paikallislehtiä kustantava Ilkka-Yhtymä (päivitetty juttuun 25.3. kello 15.20, neuvottelutulos päivittetty juttuun 3.4.)
• Karjalaista kustantava Punamusta (päivitetty juttuun 24.3. kello 17.50)
• Turun Sanomat ja Salon Seudun Sanomat (TS:n neuvottelutulos päivitetty juttuun 1.4.)
• Keskipohjanmaata ja paikallislehtiä julkaiseva KPK Yhtiöt
• Voima-lehti
• Hämeen Sanomat oy

Jos yhtiössäsi ilmoitetaan lomautuksista, supistuksista tai irtisanomisuhasta, voit ilmoittaa siitä osoitteeseen journalisti@journalistiliitto.fi.

Samaan aikaan Suomessa lomautuksia nopeutetaan muuttamalla työlainsäädäntöä. Muutos antaa mahdollisuuden käydä yhteistoimintaneuvotteluja ainoastaan viiden päivän ajan nykyisen 14 päivän tai kuuden viikon sijaan. Myös Journalistiliitto on sopinut lomautusneuvottelujen lyhentämisestä yhdessä Medialiiton kanssa. 

Mahdollisesti joitakin tv-tuotantoja lukuun ottamatta journalistista työtä tekevien lomautustarpeet eivät näyttäisi liittyvän siihen, että työt ovat vähentyneet. Päinvastoin kysyntä journalismille on kasvanut huomattavasti, mikä näkyy esimerkiksi huomattavana kasvuna tiedotusvälineiden verkkosivujen kävijämäärissä.

Lomautuksilla haetaan säästöjä. Niitä puolestaan tarvitaan, koska monen lehden mukaan ilmoitusmyynti on kriisin vuoksi lähes pysähtynyt. Ilmoitusmyynti puolestaan vähentyy, kun tapahtumia perutaan ja liikkeitä suljetaan. Monet toimintaansa jatkavatkin yhtiöt leikkaavat mainosbudjeteistaan.
 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho peräänkuuluttaa mediayhtiöiden omistajia mukaan kriisitalkoisiin. Hän kertoo, että yksikään mediayhtiö ei ole ilmoittanut esimerkiksi luopuvansa osingonmaksusta kriisin vuoksi. Näin siitä huolimatta, että valtio ja työntekijät tukevat nyt yrityksiä esimerkiksi nopeuttamalla lomautusmenettelyä dramaattisesti.

”Tukitoimien pitäisi kohdistua yrityksen toimintaan eikä mennä omistajien taskuihin”, Aho sanoo.

Aho muistuttaa myös yrityksille luvatuista vero- ja eläkemaksuhelpotuksista.

”Nyt yhteiskunnan varoilla tuetaan voimakkaasti yrityksiä – ja se on oikein. Iso kysymys on, minne rahat päätyvät”, hän sanoo.

 

Keskisuomalainen Oyj ilmoitti keskiviikkona 25. maaliskuuta aloittavansa koko konsernia koskevat yt-neuvottelut henkilöstön lomautuksista. Neuvottelut päättyivät perjantaina 3. huhtikuuta. Yhtiö on kertonut lomauttavansa koko henkilöstönsä enintään 90 päivän ajaksi.

Keskisuomalainen on nimikkeiden määrällä mitattuna Suomen suurin sanoma- ja kaupunkilehtikustantaja. Useilla yritysostoilla viime vuosina laajentunut konserni julkaisee nykyään Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien lisäksi muun muassa Keski-Uusimaata, Aamupostia, Etelä-Suomen Sanomia sekä Länsi-Savoa. Kaikkiaan Keskisuomalainen kustantaa kuuttatoista yli viisipäiväistä sanomalehteä, 28 paikallislehteä ja 28 kaupunkilehteä.

Keski-Suomen Median journalistien pääluottamusmies, Keskisuomalaisen uutistoimittaja Heikki Kärki kertoo, että toimituksesssa käytyjen keskustelujen perusteella yt-kutsua oli osattu odottaa. Hänen käsityksensä on, että konsernin johdossa ymmärretään toimittajien työn tarpeen pääsääntöisesti vain lisääntyneen kriisin vuoksi.

“Neuvottelut koskevat kuitenkin koko konsernin henkilöstöä ja konsernissa on varmasti myös sellaisia toimintoja, jotka ovat nyt kokonaan pysähdyksissä”, Kärki sanoo.

Yhtiön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoi Journalistin haastattelussa ennen neuvottelujen päättymistä yhtiön vasta selvittävän, ovatko lomautukset ylipäätään tarpeen.

“Tällä hetkellä pyrimme turvaamaan niin paljon työpaikkoja toimituksissa kuin mahdollista, koska kysyntä sisältöihin on kova. Emme tietenkään halua sitä syömähammasta alkaa mitenkään vahingoittaa”, hän sanoo.

Muun muassa Aamupostia, Keski-Uusimaata sekä lukuisia kaupunkilehtiä konsernissa kustantavan Etelä-Suomen Median pääluottamusmies ja Helsingin Uutisten toimittaja Jukka Hämäläinen kertoo, että etätyöjärjestelyjen takia yt-kutsusta ei olla päästy porukalla puhumaan.

Hämäläinen kertoo, että hänelle tulleista viesteistä näkee kuitenkin työntekijöiden olevan hyvin kriisitietoisia ja tuntevan myötätuntoa työnantajaa kohtaan.

“Useampikin henkilö on kuitenkin myös epäillyt, käyttääkö työnantaja tätä kriisitietoisuutta myös hyväkseen”, Hämäläinen sanoo.

Hänen mukaansa viesteissä on viitattu myös tähän Journalistin päivittyvään juttuun ja jutussa kerrottuihin yhtiöiden osinkoesityksiin. Tiettävästi mikään mediayhtiö ei vielä perjantaina 26. maaliskuuta ollut ilmoittanut aikeista pienentää tai jättää kokonaan jakamatta osinkoa kevään yhtiökokouksessa.

“Hyvä olisi, että myös työntanaja suhtautuisi yhteisvastuullisesti tähän tilanteeseen ja osoittaisi myötätuntoa työntekijöille. Lehden kustantamiseen kuuluu yhteiskuntavastuu”, Hämäläinen sanoo.

Myös Keskisuomalainen on kaavaillut tälle keväälle tuntuvaa osingonjakoa. Toimitusjohtaja Kangaskorpi hehkutti helmikuun tulostiedotteessa konsernin 231 miljoonan euron liikevaihdolla tehtyä 14 miljoonan euron liiketulosta:

”Liikevaihto yhtiön historian korkeimmalla tasolla ja liikevoitto parani merkittävästi. Hallitus esittää osingon korottamista”, Kangaskorpi sanoi.

Yhtiön jakokelpoiset varat ovat yli 64 miljoonaa euroa ja esitetty osinko 7,5 miljoonaa euroa. Yhtiön virallinen osinkopolitiikka on jakaa tuloksesta puolet osinkoina, mutta nyt hallituksen osinkoesitys on 61 prosenttia vuoden 2019 osakekohtaisesta tuloksesta. 

Toimitusjohtaja Kangaskorpi ja hänen läheisensä ovat Keskisuomalaisen suurimpia omistajia. Hän puolustaa yhtiön osinkoesitystä myös epidemian myötä muuttuneessa tilanteessa.

“Nyt tehtävät osinkopäätökset liittyvät puhtaasti viime vuoden tulokseen. Se on tavallaan meidän velkaa meidän osakkaille”, Kangaskorpi sanoo.

“Puolustan kyllä loppuun saakka omistajan oikeutta saada se tietty pieni tuotto sille pääomalle, jolla tätä liiketoimintaa ylläpidetään”, hän sanoo.

Kangaskorpi sanoo, että omistajat kantavat vastuuta vuoden päästä, jolloin yhtiöillä tuskin on voittoja jaettavaksi. 

“Osinkokeskustelu ajankohtaistuu vasta vuoden päästä. Silloin katsotaan, mitä voimme maksaa. Varmaan osingot joustavat kaikkein eniten tällaisessa tilanteessa”, hän sanoo.

Keskisuomalaisen yhtiökokous päättää osingosta perjantaina 24. huhtikuuta.

 

Kainuun Sanomia sekä kaupunki- ja paikallislehtiä Kainuussa sekä Lapissa kustantava SLP Kustannus Oy ilmoitti keskiviikkona 25. maaliskuuta koko henkilöstöä koskevien yt-neuvottelujen aloittamisesta. Neuvottelut koskevat henkilöstön lomauttamiseksi enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Kainuun Sanomien lisäksi yhtiö kustantaa Kainuussa kaupunkilehti Koti-Kajaania sekä Sotkamon lehteä, Ylä-Kainuuta ja Kuhmolaista. Lapissa yhtiö kustantaa Kemijärvellä ilmestyvää Koti-Lappia, Enontekiön Sanomia, Kittilälehteä sekä Kolarissa ilmestyvää Luoteis-Lappia.

Toimitusosaston pääluottamusmies, Kainuun Sanomien toimittaja Pekka Pajala sanoo, että neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä. 
“Lomautuksistahan tässä on kyse ja ne yritetään sitten jotenkin sovitella tuonne valmiiksi ohueen toimitukseen”, Pajala sanoo.

SLP Kustannus on Suomalainen Lehtipaino Oy -konsernin sanomalehtien kustantamiseen keskittynyt yhtiö. Konserni on Kajaanissa pääkonttoriaan pitävä perheyhtiö, joka osti Kainuun Sanomat Alma Medialta vuonna 2015 ja on sittemmin laajentanut kustannustoimintaansa yritysostoin.

Yhtiöllä on kuitenkin ollut haasteita kannattavuutensa kanssa ja se piti yt-neuvottelut viimeksi viime syksynä. SLP Kustannuksen toiminta oli tappiollista vuonna 2017 ja 2018. Vuoden 2019 tilinpäätös ei ole vielä julkinen, mutta Pajala sanoo käsityksensä olevan, ettei viime vuosi tuonut ainakaan merkittävää helpotusta yhtiön tilanteeseen.

“Aito huoli on molemmin puolin pöytää. Ei tässä pelata, kyllä minulla on sellainen käsitys”, Pajala sanoo.

SLP Kustannus Oy:n liikevaihto oli vuonna 2018 noin 10,4 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 3,9 miljoonaa euroa. Yhtiö liiketulos oli tappiolla noin 250 000 euroa.

 

Useita aikakauslehtiä kustantava Fokus Media Finland Oy on sopinut koko henkilöstön lomautuksista. Toimitusjohtaja Mikko Saastamoisen mukaan lomautus kestää keskimäärin 15 päivää. Finnairin Blue Wings -asiakaslehteä tehneet työntekijät on lomautettu kuudeksi viikoksi. Lomautus voi jatkua siitäkin, mikäli korvaavaa tuottavaa työtä ei onnistuta järjestämään. Finnair on keskeyttänyt asiakaslehden tilaamisen ilmailuviranomaisten ohjeistettua poistamaan esitteet ja lehdet vielä lentävistä lentokoneista.

Yhtiön kustantamien yhdentoista aikakauslehden joukkoon lukeutuvat muun muassa V8, Fit, Koti&Keittiö ja Hifimaailma.

Fokus Media on Sanomalla pitkään työskennelleiden Tapani Pitzenin ja Markku Hurmerannan vuonna 2014 perustama yhtiö. Se on ostanut suurilta kustantajilta aikakauslehtiä, joista ne ovat halunneet luopua. Liikeidea on toiminut vaihtelevalla menestyksellä. Yhtiön kannattavuus notkahti pahan kerran vuonna 2018 sen jälkeen, kun se osti muun muassa Cosmopolitanin Sanomalta sekä Ellen ja Oman Ajan Allerilta.

Viime vuonna yhtiöön palkattiin toimitusjohtajaksi Mikko Saastamoinen, josta tuli myös yhtiön pienosakas. Samaan aikaan muun muassa edellä mainituista lehdistä luovuttiin. Saastamoinen kertoo, että vuoden 2019 tulos oli jälleen voitollinen ja alkuvuosi 2020 meni hyvin.

Yhtiö sai hiljattain 500 000 euroa uutta pääomaa, kun vuodenvaihteessa sen osakkaaksi tuli 20 prosentin osuudella Käytännön Maamies -lehteä kustantava Terramedia Oy. Viime vuoden voitot ja uuden osakkaan tuoma pääoma ei kuitenkaan anna puskuria koronaa vastaan, sanoo Saastamoinen. Hänen mukaansa rahat tarvitaan lehtien lopettamisesta syntyviin kuluihin.

Saastamoisen mukaan yllättävän talouskriisin taakkaa kannetaan kaikkien sidosryhmien voimin.

“Me neuvottelemme tietysti niin painon kuin vuokranantajan ja kaikkien mahdollisten tahojen kanssa joustoista”, hän sanoo.

Osinko Fokus Media ei ole maksanut kertaakaan historiansa aikana. Saastamoisen mukaan hän on ainoa osakas, joka saa yhtiöstä palkkaa. Hän sanoo, että myös hänen palkkaansa on nyt kriisin vuoksi leikattu.

Saastamoinen kiittää yhtiön työntekijöitä venymisestä. Yhtiön journalistien pääluottamusmies Isma Valkama kertoo yt-neuvottelujen sujuneen avoimesti ja hyvässä yhteistyöhengessä. 

“On tullut tietooni, että osalle tämä on ollut huomattavankin raskas uutinen. Eikä tätä tilannetta voi millään tavalla vähätellä. Osalle tämä on myös työnkuvan takia hankalampi tilanne kuin toiselle”, hän sanoo.

Valkama toteaa kuitenkin ottaen lomautuksille löytyneen “yllättävänkin” paljon ymmärrystä. Työntekijät ovat joutuneet joustamaan viime vuosina paljon. Viime vuonna yhtiössä irtisanottiin kahdeksan henkilöä ja iso osa muista lomautettiin kahdeksi viikoksi. Yhtiössä on myös luovuttu lomarahoista ja alennettu palkkoja.

 

Vast’ikään yhdistynyttä Ilkka-Pohjalainen-sanomalehteä sekä kaupunki- ja paikallislehtiä Etelä-Pohjanmaalla kustantava Ilkka-Yhtymä ilmoitti keskiviikkona 25. maaliskuuta aloittavansa yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamisesta enintään 90 päiväksi. Neuvottelut alkoivat maanantaina 30.3. ja ne vietiin läpi uudella viiden päivän pikavauhdilla.

Perjantaina 3. huhtikuuta Ilkka-Yhtymä tiedotti lomauttavansa 120 työntekijää 90 päivän ajaksi. Lomautukset pannaan toimeen 9.4. – 7.7.2020.

Lomautusuhka koski myös toimituksia. Journalisteja lomautettiin seitsemän, mitä työnantaja perusteli muun muassa raportoitavien kulttuuri- ja urheilutapahtumien vähenemisellä. Ilkka-Yhtymän mukaan lomautukset pyrittiin kohdistamaan vain niihin tehtäviin, joissa tarjolla olevat työt vähenevät tai ovat vähentyneet.

Kaikkiaan neuvottelujen piirissä oli noin 370 henkilöä. Muun muassa osa hallinnosta ja kehitystehtävistä ja sanomalehtipainon yövuoro on rajattu neuvottelujen ulkopuolelle.

Ilkka-Pohjalaisen Seinäjoen ja Vaasan toimitusten pääluottamusmiehet Markku Kulmala ja Jukka Porola kertoivat ennen neuvottelujen alkua Journalistille, että yt-kutsua osattiin odottaa.

”Kyllä täällä sellainen tunnelma on, että eihän tässä tilanteessa oikein kustantajakaan muuta voi. Tietysti nyt sitten neuvotteluilla pyritään siihen, että jokapäiväinen työ pystyttäisiin hoitamaan mahdollisimman hyvin”, Kulmala sanoi.

Ilkka-Yhtymällä on tällä hetkellä erittäin vahvat taloudelliset puskurit, sillä se myi loppuvuodesta 2018 omistamiaan Alma Median osakkeita Otavalle noin 100 miljoonalla eurolla. Yhtiön jakokelpoiset voittovarat ovat noin 93 miljoonaa euroa. Yhtiön hallitus esittää 16. huhtikuuta kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että näistä varoista nostettaisiin osinkona noin 5 miljoonaa euroa.

Ilkka-Yhtymän suurimmat omistajat ovat kaksi muuta mediataloa – Karjalaista kustantava PunaMusta Media Oy sekä Keskisuomalainen Oyj. Punamustassa omistajavaltaa käyttää Laakkosten suku. Mikko Laakkonen on lisäksi suoralla omistuksellaan Ilkan neljänneksi suurin omistaja. Keskisuomalaisen merkittävin omistaja on toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ja hänen sukunsa. Ilkka-Yhtymän kolmanneksi suurin omistaja on Keskipohjanmaata kustantava KPK-Yhtiöt.

 

Sanomalehti Karjalaista sekä kuutta paikallis- ja yhtä kaupunkilehteä kustantava PunaMusta Media Oy ilmoitti maanantaina 30.3., että yhtiön henkilöstöä lomautetaan enintään 90 päivän ajaksi. Konsernin toimitusjohtaja Raimo Puustinen ei halua vielä ottaa kantaa yksityiskohtiin, kuten siihen, lomautetaanko väkeä toimituksista. 

Karjalaisen toimittaja ja toimituksen pääluottamushenkilö Olli Sorjonen kertoo olevansa kotona etätöissä ja ainoastaan sähköpostiyhteyksien varassa kollegoihinsa. Hän kuitenkin arvioi henkilöstön ottaneen yt-ilmoituksen pettyneenä vastaan.

”Karjalaisessa on ollut verkkosivuilla ennennäkemättömän kovia kävijälukuja ja ihmisten oikean tiedon tarve on valtava kaiken hälyn, valeuutisten ja somepäivitysten maailmassa”, hän sanoo.

Oman erikoisen sävynsä lomautuksille antaa se, että yhtiön omistajat päättivät perjantaina 27. maaliskuuta yhtiökokouksessa osingon nostamisesta. Yhtiön hallituksen helmikuun lopussa antaman esityksen mukaan yhtiö jakoi yli kolmen miljoonan euron osingon. Journalistiliitto paheksui asiaa kannanotossaan.

Summa on yli nelinkertainen konsernin viime vuoden liiketulokseen nähden. Omistajat nostavat yhtiöstä koko viime vuoden tuloksen sekä osan aiempina vuosina kertyneistä puskureista. Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat yli 26 miljoonaa euroa, mikä vastaa karkeasti konsernin kaikkien työntekijöiden yhden vuoden palkkoja. Lehtitoimialan liiketulos vuodelta 2019 oli 2,2 miljoonaa euroa. Painoliiketoiminnan tappioiden kattamisen jälkeen koko konsernin liiketulokseksi jäi 0,7 miljoonaa euroa. ​
Vaikka aiemmin Pohjois-Karjalan Kirjapainona tunnettu PunaMusta Media on pörssiyhtiö, on sen omistus tukevasti autokaupalla rikastuneen Laakkosen suvun käsissä.

 

Turun Sanomat ilmoitti yt-neuvotteluista maanantaina 16. maaliskuuta ja seuraavana päivänä yt-kutsu annettiin saman konsernin Salon Seudun Sanomien toimitukselle. TS-Yhtymässä on tehty vuosien ajan mittavia säästöjä henkilöstöä vähentämällä. Yhtiö on erittäin kannattava.

Turun Sanomien pääluottamusmies Jori Liimatainen sanoi henkilöstön ottaneen uutisen kiukkuisesti vastaan.

”Voittoahan tässä on tahkottu. Niska limassa on töitä väännetty ja tulosta on saatu”, Liimatainen sanoi Journalistin haastattelussa 18. maaliskuuta. 

Yt-neuvottelut päättyivät maanantaina 30. maaliskuuta. Yhtiö lomauttaa lehden toimituksen osa-aikaisesti niin, että sen työntekijät alkavat tehdä 70-prosenttista työaikaa.

Toimituksessa lyhyempää työaikaa on määrä alkaa tehdä mahdollisimman pian.

Liimataisen mukaan lomautukset on tarkoitus järjestellä niin, että lehti saadaan tehtyä normaalisti. Toimitusta kuitenkin ihmetyttää, miten se voi onnistua.

”Työntekijät ovat olleet puulla päähän lyötyjä. Toimitus on jo valmiiksi alimiehitetty”, Liimatainen kertoo.

Toistaiseksi on myös epäselvä, kuinka kauan lyhyempää työaikaa aiotaan teettää. Työnantaja kertoi neuvottelujen aluksi suunnittelevansa 90 päivän lomautuksia.

 

Voima-lehti on lomauttanut toimituksensa. Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen kertoo Journalistille pakkaavansa tavaroitaan. Hän kertoo, että yhtiöön jää ”majakanvartijoiksi” ilmoitusmyyjä puolipäiväisenä sekä Voima Kustannus Oy:n omistajan edustajia. Kumpulaisen mukaan näillä näkymin ainakin huhti- ja toukokuun numerot jätetään tekemättä.

Voiman verkkosivuja on kuitenkin tarkoitus ylläpitää ”säästöliekillä”. Verkkokauppa pysyy auki. Yhtiö on myös aloittanut joukkorahoituskampanjan kerätäkseen varoja tilanteesta selviytymiseen.

Syynä vaikeuksiin on ilmoitusmyynnin romahtaminen. Kumpulainen sanoo Voiman mainostajakunnan koostuvan erilaisista kulttuuritoimijoista, kuten teattereista ja erilaisista tapahtumanjärjestäjistä, joiden ilmoittelu loppui välittömästi, kun kriisi iski.

”Ihan ymmärrettävistä syistä, kun joka ikinen teatteriesitys ja tapahtuma keväältä on peruttu. Se oli välitön isku heti sen ensimmäisen viikon jälkeen, kun tämä kohina Suomessa alkoi. Seuraavana maanantaina oli jo selvää, että nyt ei muu auta kuin lyödä pillit pussiin vähäksi aikaa”, sanoo Kumpulainen.

Noin 350 000 euron vuosittaisella liikevaihtoa tekevä Voima Kustannus Oy ei ole vielä julkaissut vuoden 2019 tilinpäätöstä. Vuonna 2017 se teki kohtuullisen, noin 16 000 euron voiton, mutta vuonna 2018 vain noin 4 000 euron voiton. Yhtiö elää kädestä suuhun, eikä sillä ole mainittavia taloudellisia puskureita.

Yhtiön talousvaikeudet johtivat vuonna 2014 päätoimittajan ja lähes koko toimituksen vaihtumiseen. Journalisti käsitteli tuolloin aihetta toimitusjohtaja Tuomas Rantasen haastattelussa ja päätoimittaja Kimmo Jylhämöltä pyydetyssä vastineessa.

 

Keskipohjanmaa-lehteä ja useita paikallis- ja kaupunkilehtiä kustantava KPK-Yhtiöt ilmoitti yt-neuvottelujen aloittamisesta keskiviikkona 18. maaliskuuta. Yhtiö suunnittelee enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia ja osalomautuksia, jotka kohdistuvat koko henkilöstöön.

Keskipohjanmaan toimitta ja pääluottamusmies Jukka Anias sanoo toimituksesta viestitetyn yhtiön johtoon, että toimituksellisesta työstä ei pidä tässä tilanteessa leikata. Toimitus on viitannut Oulusta saatuun esimerkkiin. Siellä Kaleva Median toimitusjohtaja ilmoitti, että aloitetuissa yt-neuvotteluissa lomautusuhka ei koske toimituksia, tilausmyyntiä, painoa tai jakelua, joita tarvitaan turvaamaan riippumatonta journalismia poikkeusoloissa. Tällaista linjausta ei kuitenkaan KPK-yhtiöissä ole tehty.

”Ei meillä ole mitään virallista eikä epävirallistakaan viestiä tullut, että tämä ei kohdistuisi toimituksiin. Kyllä täällä kovasti ihmetellään, miten me tässä tilanteessa lomautetaan, kun ihmiset ymmärrettävistä syistä kaipaavat kovasti tietoa. Tällä hetkellä minulle on täysi mysteeri, miten tämä toteutetaan”, Anias sanoo.

KPK-Yhtiöt kertoo sisältöliiketoimintansa tuloksesta vain suppeasti. Vuoden 2018 vuosikertomuksen mukaan lehtiliiketoiminnan liikevaihto pieneni, mutta kannattavuus parani. Liiketoimintayksikkö teki vuosikertomuksen mukaan voittoa, mutta jäi asetetuista tavoitteista. Vuodelta 2019 on julkaistu vasta kolmen vuosineljänneksen osavuosikatsaukset. Niiden mukaan lehtien liikevaihto oli syksyyn 2019 mennessä pienentynyt entisestään ainoana konsernin liiketoimintayksiköistä.

Kokonaisuutena KPK-Yhtiöt ovat viimeisen vuosikymmenen ajan tehneet niukan tai kohtalaisen voitollista tulosta. Vuonna 2017 yhtiö myi osuutensa Lönnberg Paino Oy:stä Granolle. Vuosikertomusten mukaan kaupoista saadut rahat jaettiin osin osinkoina omistajille ja osa sijoitettiin arvopaperimarkkinoille. Arvopaperimarkkinat ympäri maailmaa ovat romahtaneet kriisin myötä viime viikkoina.

 

Hämeen Sanomia, Forssan Lehteä, Hämeenlinnan kaupunkilehteä ja Seutu-Sanomia kustantava Hämeen Sanomat Oy ilmoitti keskiviikkona 18. maaliskuuta aloittavansa yt-neuvottelut lomautuksista. Lisäksi Kaupunkiuutiset vähensi ilmestymiskertoja kahdesta yhteen viikossa ja Seutu-Sanomat jäi kokonaan tauolle. 

Yhtiön toimitusjohtaja ja Hämeen Sanomien päätoimittaja Mikko Soini arvioi, että yhtiö joutuu lomauttamaan osan henkilöstöstään. Hämeen Sanomien toimittaja ja pääluottamusmies Sari Oksala kertoo kuitenkin työnantajan jo ilmoittaneen, että lomautusuhka ei kohdistu sisällöntuotantoon, sillä toimituksellisen työn tarve on Hämeen Sanomien lehdissäkin vain kasvanut yleisön tiedontarpeen myötä.

”Meilläkin ovat verkkosivujen kävijämäärät moninkertaistuneet”, Oksala sanoo.

Aina Group -konserniin kuuluvalla Hämeen Sanomat Oy:llä on takanaan kolme voitollista vuotta vuoden 2016 tappiovuoden jälkeen. Viime vuoden tilinpäätöstä ei ole vielä julkaistu, mutta toimitusjohtaja-päätoimittaja Soini kertoo vuoden menneen hyvin.

”Käyttökate oli muistaakseni 1,55 miljoonaa euroa eli noin 7–8 prosentin luokkaa”, hän sanoo.

Tämä on selvä tulosparannus edellisvuoteen verrattuna. Soini kertoo tapahtumatuotannon – messujen ja konserttien järjestämisen – tukeneen Hämeen Sanomat Oy:n tulosta viime vuonna. Myös tämä vuosi alkoi hyvissä merkeissä.

”Voi sanoa, että tammi- ja helmikuukin olivat mukiinmeneviä, mutta nyt ajettiin ihan suoraan päin seinää. Muutamassa päivässä meillä peruuntui yhdet messut ja kolme konserttia. Todennäköisesti joudumme perumaan lisääkin, ja yritykset vetävät ilmoituksia pois”, Soini sanoo.

Hänen mukaansa yhtiöltä jää tämän myötä pois useampi satatuhatta euroa myyntiä.

”Ongelma on se, että kukaan ei tiedä, miten tilanne jatkuu ja miten pitkään”, Soini sanoo.

 

Ainakin suuret lehtiyhtiöt kohtaavat kriisin melko hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Pörssin suurten mediayhtiöiden Alma Median, Keskisuomalaisen sekä Sanoman kannattavuus oli varsin hyvällä tasolla.

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven kuvasi Sanomien medialiiketoiminnan Suomessa olleen niin liikevaihdon kuin kannattavuuden suhteen vakaita ja vuoden 2019 olleen hyvä vuosi. Helsingin Sanomien tilaajamäärä kasvoi kolmatta vuotta peräjälkeen ja Duinhovenin mukaan yhtiölle kertyi nyt lehden historian suurimmat tilaustuotot.

Myös yritysostoilla kasvaneen Keskisuomalaisen toimitusjohtaja ja suuromistaja Vesa-Pekka Kangaskorven viesti tilinpäätöstiedotteessa kertoi hyvästä vuodesta.

”Liikevaihto yhtiön historian korkeimmalla tasolla ja liikevoitto parani merkittävästi. Hallitus esittää osingon korottamista”, yhtiö tiedotti Kangaskorven sanoneen.

Maanantaina 23. maaliskuuta yhtiö tosin antoi tulosvaroituksen. 

Alueellisen lehti- ja painobisneksensä Sanomalle myyvä Alma tiedotti niin ikään tehneensä viime vuonna kaikkien aikojen parhaan tuloksensa.

Pörssin suurimpien mediayhtiöiden antama yleiskuva on siis varsin valoisa. Se ei toisaalta ole koko totuus maan kaikista mediayhtiöistä tai edes kaikista pörssiyhtiöiden yksittäisistä lehdistä. Toisissa yhtiöissä säästöille on pakottavampi tarve kuin toisissa.

Ensimmäisenä lomautustarpeista ilmoitti kuitenkin henkilöstönsä tyrmistykseksi huippukannattava Turun Sanomat.

Päivitys 25.3. kello 15.30: Juttuun on lisäksi päivitetty tieto siitä, että Journalistiliitto ja Medialiitto ovat sopineet lomautukseen vaadittavien yt-neuvottelujen ajan lyhentämisestä.