Liitto

Kovan väännön tulos – lomat säilyvät ja kiky poistuu

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Kuva: Laura Oja.

Työntekijöitä edustava Journalistiliitto ja työnantajien Medialiitto saavuttivat tiistain vastaisena yönä neuvottelutuloksen lehdistön työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa.

Journalistiliitto kertoo, että lehdistön lomat säilyvät ennallaan, kiky-tunnit poistuvat ja palkankorotus on yleisen linjan mukainen 3,3 prosenttia. Työnantaja saa oikeuden järjestää 7,5 tuntia palkallista koulutusta vuodessa nykyisen työajan lisäksi.

”Oli kova paine lomien leikkaamiselle. Sitä ei tapahtunut”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Niin sanottu jouluvapaa tekee paluun. Työntekijälle se tarkoittaa yhtä vapaata päivää tai, jos niin haluaa, palkallista työpäivää.

Uusi työehtosopimus astuu voimaan, kun Journalistiliiton ja Medialiiton päättäjät ovat hyväksyneet sen. Medialiitto kokoontuu loppuviikosta. Journalistiliiton valtuusto kutsutaan koolle ensi viikon keskiviikkona.

Voimaan astuessaan sopimus on 28 kuukauden mittainen eli se päättyisi keväällä 2022. 

 

Miten tähän on tultu? Lähtötilanne oli syksyllä 2019 haastava ja tulevia työehtosopimusneuvotteluja kuvailtiin vaikeiksi.

Tammikuussa 2020 Hanne Aho kertoi kikytuntien olevan neuvottelujen suurin este.

”Niistä on muodostunut Suomeen ideologinen taistelu. Kikyn 24 lisätunnista ’sovittiin’ uhkaamalla Juha Sipilän (kesk.) hallituksen pakkolaeilla, joissa lisätyötä olisi ollut sata tuntia vuodessa. Työnantajien pitkän tähtäimen tavoite on lisätä työaikaa, työntekijöillä pikemminkin vähentää sitä. Kikytunnit olivat siksi lottovoitto työnantajille”, Aho sanoi Journalistin haastattelussa.

Työajan lisääminen oli iso periaatteellinen kysymys, johon ei suostuttu.

“Kaikilla työpaikoillamme puhutaan paljon jaksamisongelmista. Jaksamiseen vaikuttaa muun muassa riittävä lepoaika, kuten loma. Työaikaamme ei voi lisätä eikä lomia vähentää. Me palaamme normaalityöaikaan. Erityisesti lehdistön työnantajat eivät tunnista, että työpaikoilla ihmiset väsyvät. Se on ollut yllättävää. Jos työnantaja ei tunnista uupumusta, niin joko siitä ei ole osattu heille kertoa, tai sitten he kerta kaikkiaan elävät eri todellisuudessa”, Aho sanoi tuolloin.