Työelämä

Kolme viikkoa lisää töitä vuodessa – Sanoma ei halua enää maksaa toimittajien ruokatunneista

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uudet toimittajat ruokailevat jatkossa omalla ajallaan. Kuva: Heli Saarela

Sanoma Media Finland aikoo pidentää journalistiensa työssäoloaikaa. Uusille ja tehtävää vaihtaville journalisteille on alettu tarjota työsopimusta, jossa puolen tunnin ruokatunti on aiemmasta poiketen palkaton.

Näin ennen 7,5 tunnin pituisista työvuoroista tulee 8 tunnin mittaisia. Sanomain toimitusosasto arvioi, että uudistus voi lisätä yksittäisen työntekijän työssäoloaikaa 2,5 tuntia viikossa eli noin kolme viikkoa vuodessa.

Uusi linjaus koskee Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uusia työntekijöitä.

Toimitusosasto pitää työnantajan linjausta kohtuuttomana. Se heikentää etuja niiltä työntekijöiltä, jotka muutoinkin ovat muita heikommassa neuvotteluasemassa: tarvittaessa töihin tulevilta, määräaikaisilta ja juuri aloittavilta työntekijöiltä.

”Työnantaja sanoo, että asiasta neuvotellaan uusia sopimuksia tehdessä. Käytännössä se ei pidä paikkaansa. Määräaikainen, joka on juuri saamassa esimerkiksi vakituisen työsopimuksen, on aika heikossa neuvotteluasemassa”, Sanomain toimitusosaston puheenjohtaja, Ilta-Sanomissa työskentelevä Lauri Nuoska sanoo.

Uudistus koskee myös vanhoja työntekijöitä, jos nämä vaihtavat tehtäviä. Toimitusosaston mielestä työnantaja käytännössä asettaa kolmen viikon vuosittaisen työssäoloajan pidennyksen ehdoksi työntekijöiden urakehitykselle.

”Journalismi on paineinen työ, jossa jaksaminen on jatkuva ongelma. Aiempaa pidempi työssäoloaika ja työntekijöiden jakaminen kahteen kastiin pahentavat tilannetta entisestään. Muutos myös jarruttaa journalistien työnkiertoa ja hakeutumista uusiin tehtäviin Sanoman sisällä sekä heikentää Sanoman työnantajakuvaa”, Sanomain toimitusosaston tammikuussa tekemässä julkilausumassa todetaan.

Toimitusosasto vaatiikin, että linjaus perutaan.

 

Sanoma Media Finlandin henkilöstöjohtaja Päivi Leskinen korostaa, ettei työnantaja ole muuttamassa nykyisten työntekijöiden työehtoja yksipuoleisesti. Palkatonta ruokatuntia tarjotaan uusille työntekijöille, ei esimerkiksi määräaikaisuuteensa heti jatkoa saaville.

”Nykyisten eli vanhojen osalta työajasta neuvotellaan, kun kyseessä on esimerkiksi tehtävästä toiseen tapahtuva olennainen ylennys, jossa neuvotellaan muistakin työsuhteen ehdoista”, Leskinen kertoo.

Pelkkä osastolta toiselle siirtyminen tai jonkun sijaistaminen ei siis tarkoittaisi palkallisen ruokatunnin menettämistä.

Uutta käytäntöä Leskinen perustelee sillä, että sopimuksia halutaan yhdenmukaistaa sekä talon sisällä että suhteessa muuhun media-alaan.

”Suurena talona teemme paljon talon sisäistä yhteistyötä yli yksikkörajojen ja eri henkilöstöryhmien kesken. Työaikakäytäntöjen yhtenäistäminen on osa henkilöstön tasa-arvoista ja yhdenmukaista kohtelua”, Leskinen sanoo.

Uusi käytäntö myös parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä, Leskinen perustelee.

 

Lehdistön työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika voi olla enintään 7,5 tuntia päivässä. Ruokatauon pitää olla vähintään puoli tuntia, eikä siitä tarvitse maksaa palkkaa, mikäli työntekijä on tuolloin vapaa poistumaan työpaikaltaan.

Mikään ei kuitenkaan estä mediataloja tarjoamasta työehtosopimusta parempia ehtoja, kuten Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien toimituksissa on aiemmin tehty.

Sanoman uusi linjaus liittyy osin yhtiön päätökseen siirtää aikakauslehtiensä toimituksia Sanomataloon. Niiden toimittajien sopimuksissa ruokatunnit ovat aiemminkin olleet palkattomia.

Aikakauslehdistä siirtyville toimittajille yritettiin neuvotella paremmat sopimukset, mutta työnantaja ei suostunut siihen. Se, että samanlaista sopimusta alettiin tarjoilla muillekin, yllätti työntekijät kuitenkin täysin.

Lauri Nuoska korostaa, että puolituntisessa on kyse enemmästä kuin 30 minuutista.

”Ihmisillä on nyt mennyt kuppi nurin. Tyytymättömyys Sanomaan ja jatkuvasti heikentyviin työehtoihin on lisääntynyt jatkuvasti”, Lauri Nuoska sanoo.

”Journalistit Sanomatalossa ovat tehneet historiallisia asioita. Hesarissa levikki on käännetty nousuun ja Ilta-Sanomista on kasvanut Suomen suurin uutismedia. Ja tämä on nyt sitten kiitos siitä.”

Puolta tuntia pidemmät työvuorot aiheuttavat nopeasti pulmia esimerkiksi lastenhoidossa. Lisäksi puolen tunnin ”ruokatauko” on Nuoskan mukaan harvoin aidosti sitä.

”Kaikki tekevät töitä ruokatunnilla. Siksi tämä haiskahtaa siltä, että se jousto yritetään ottaa hyödyksi.”

Linjaus osoittaa hänen mielestään työnantajalta ymmärtämättömyyttä luovaa työtä kohtaan.

 

Leskisen mukaan työajalla ruokailu oli aiemmin perusteltua, sillä nopeista uutistilanteista oli vaikeampi irrottautua lounaalle esimerkiksi talon ulkopuolelle.

”Matkapuhelinten ja langattomien verkkojen aikana tämäkin on muuttunut”, Leskinen toteaa.

Työnantajan tavoitteena on, että työntekijöillä on aito mahdollisuus myös lounastaukoihin, hän sanoo.

Leskinen vakuuttaa, että Sanomaa kiinnostaa kilpailla alan parhaista työntekijöistä hyvillä henkilöstöeduilla ja pitää työnantajakuvansa hyvänä.

Uudistus on herättänyt toimituksessa paljon närää. Onko sen tuoma hyöty sen arvoinen?

”On ymmärrettävää, että muutostilanne aiheuttaa närää.  Uskomme, että uusi käytäntö parantaa kannattavuutta ja varmistaa kilpailukykyämme pitkällä aikavälillä.”