Helsingin Sanomat luopui lihavoinneista ja kursiiveista – paljonko säästätte painomustekuluissa, toimituspäällikkö Esa Mäkinen?

Helsingin Sanomat aloitti viikko sitten keskiviikkona (4.12.2019) puolitoistaviikkoiseksi suunnitellun kokeilun. Lehti on ainakin täksi ajaksi luopunut erisnimien lihavoinnista ja teosten nimien kursivoinnista.

Päätös on herättänyt huolta ja mieliharmia ainakin Twitterissä. Lihavointien ja kursivointien poistamisen on koettu vaikeuttavan lehden silmäiltävyyttä ja teosten nimien hahmottamista.

Miksi olette päätyneet tällaiseen uuteen käytäntöön, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen?

Tämä on luonteva osa kokeilukulttuuriamme. Olemme syksyn ajan tehneet parannuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa toimittajiemme työtä. Julkaisujärjestelmämme käyttämistä on yksinkertaistettu. Olemme kokeilleet, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Lihavoinnit ovat pieni osa lehdentekemisen prosessia, mutta kokeilemme nyt sitäkin, miten se toimisi, että meillä ei olisi niitä lainkaan. Esimerkiksi pääkirjoituksissa ei ole lihavointeja koskaan ollutkaan.

Miten pitkään kokeilu jatkuu?

Se alkoi viime viikon keskiviikkona, ja puolitoista viikkoa tätä on tarkoitus joka tapauksessa rullata. Varmasti sen jälkeen aika nopeasti päätämme, kannattaako tämä ottaa pysyväksi käytännöksi.

Miten paljon lihavointien ja kursivointien poisjättäminen sitten helpottaa toimitusprosessianne? Onko toimitusjärjestelmäänne siis ollut hankala käyttää?

Sinänsä mikään yksittäinen näppäinkomento ei ole ollenkaan iso asia tässä kokonaisuudessa, mutta tämä on tullut kokonaisuuden osana, kun nyt tällä hetkellä aktiivisesti katsomme läpi kirjoitusprosessiamme.

Minkälaista palautetta kokeilusta on tullut, jos on?

Kymmenkunta lukijapalautetta on tähän mennessä tullut. Niissä on lähinnä kysytty, että mikä tässä on taustalla. Kuten olet huomannutkin, Twitterissä toimittajat tuntuvat olevan tästä enemmän huolissaan kuin lukijamme.

Minkä verran tästä on säästöä? Mustettahan teiltä ainakin nyt säästyy?

Heh, eivätpä ne summat suuntaan tai toiseen kauhean merkittäviä ole. Jos kokeilu osoittaa, että lihavointeja kaivataan, meillä ei ole minkäänlaista ongelmaa palauttaa niitä takaisin.

Ei siis ole niin, että tämä jää nyt automaattisesti vallitsevaksi käytännöksi?

Ei. Kun asioita kehitetään kokeilujen kautta, idea on juuri se, että katsotaan, toimiiko tämä vai ei. Otetaan käyttöön ne asiat, jotka toimivat, ja jätetään ottamatta ne, jotka eivät toimi.

Onko sinulla muuten käsitystä siitä, miksi lihavointi ja kursivointi ovat nimenomaan Suomessa yleisempiä kuin maailmalla?

Asia ei ole niin iso, että olisimme ruvenneet tekemään historiallista katsausta henkilönimien lihavointiin, mutta jos pitäisi veikata, se voisi liittyä jossain vaiheessa printissä muodissa olleeseen entry point -ajatteluun, eli että tekstissä tai aukeamalla pitää olla mahdollisimman paljon entry pointteja, jotta lukijat pääsevät tekstiin sisälle.

Näetkö itse, että muutoksella voisi olla negatiivinen vaikutus luettavuuteen?

Jos katsoo kansainvälisiä esimerkkejä, niin henkilönimien lihavointi tuntuu olevan aika suomalainen käytäntö. En ajattele, että sillä olisi juurikaan merkitystä, etenkään internetissä. Eipä juuri kukaan verrokkeina pitämistämme kansainvälisistä julkaisuista lihavoi tai kursivoi. Vahvoja perusteita lihavoinnin puolesta ei ole esitetty oikein missään. On toki kysymys siitä, miten vahvasti lihavointi on entry point tekstiin. Se on yksi asia mitä tässä nimenomaan kokeillaan: Vaikuttaako se aidosti lukemiseen?