Kesäkuussa 2019 annettiin kaksi merkittävää syytteet hylkäävää tuomiota, joissa asia oli lähtenyt liikkeelle toimitusten tekemästä tutkivan journalismin työstä.
Poliisipäällikköihin kohdistunut rikossyyte lähti liikkeelle Helsingin Sanomien 22. marraskuuta 2013 julkaisemasta jutusta, jossa väitettiin, että Helsingin poliisilaitos toimisi lain ja ohjeiden vastaisesti, kun se ei rekisteröinyt tietolähteitä. Tämä johti silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen tekemään tutkintapyyntöön ja 19. kesäkuuta 2019 kaikki syytteet hylkäävään käräjäoikeuden tuomioon. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
HS:n jutuissa on korostunut tietolähteiden rekisteröinnin pakollisuus ja valvonta. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä yleisiä velvoitteita, kuten käsittelyn välttämättömyys ja minimaalisuus käyttötarkoitukseen nähden, ei ole jutuissa tuotu esille. Myös puolustuksen esittämä käsitys lainsäädännön epäselvyydestä on pyritty HS:n jutuissa torjumaan.
Suomen Kuvalehti on näkyvimmin julkaissut juttuja Kittilän kuntapäättäjien tekemisistä ja tapahtumista. Muutamien hallinto-oikeuden päätösten jälkeen Lapin käräjäoikeus hylkäsi kaikki Kittilän kuntapäättäjiä kohtaan nostetut syytteet 28. kesäkuuuta 2019 tuomiolla. Tämänkin asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
Haku SK:n verkkolehden sivuilta ”Kittilän kuntapäättäjät” sanoilla tuotti noin 60 otsikkoa. Tukkimiehen kirjanpidolla laskin, että puolet otsikoista on neutraaleja tapahtumien kuvausta ja puolet vahvasti kielteisen näkökulman sisältäviä viittauksia.
Journalistilla on oikeus valita näkökulmansa käsiteltävän asiaan. Journalistin ohjeen 15 mukaan otsikoille pitää löytyä sisällöstä kate. JO 11 mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä. JO 35 mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin ja ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
Kriittiset ja kielteiset näkökulmat vastaajien toimintaan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana voivat vaikuttaa suuren yleisön mielikuviin tapahtumista ja syyllisyydestä. Jos tuomioistuin sitten hylkää syytteet, se on ainakin suurelle yleisölle ja mahdollisesti toimittajillekin yllätys.
Toimiessani JSN:n yleisöä edustavana jäsenenä 2011–2014 minulla tuli joitain havaintoja siitä, että toimittajat haluavat saattaa epäkohtia tai väärinkäytöksiä koskevat havaintonsa myös rikostutkintaan. Kaikki tällaiset jutut eivät etene rikostutkintaan tai syytteisiin. Jos kuitenkin syytteitä toimittajan tutkimasta asiasta nostetaan, johtaako se asianajojournalismiin, jossa toimittajan näkökulmat oikeuskäsittelyn raportointiin ovat lähtökohtaisesti syytteen puolella?
Esitutkinnan ja syytteen käsittelyn aikana tieto asiasta perustuu pääosin tutkinnanjohtajan ja syyttäjän tiedottamiseen. Jos vastaajan osalta kerrotaan vain syytteen kiistämien mutta ei kiistämisperusteita, kuvaus tapahtumista jää syytteen teonkuvauksen selostamiseksi. Pelkästään näillä tiedoilla on vaikea ennakkoon arvioida oikeuden päätöstä.
Perinteisissä omaisuus- ja väkivaltarikoksissa raja oikean ja väärän välillä on selvä. Monimutkaisemmissa talous-, ympäristö- ja hallinnollisissa rikoksissa toimittajan pitää perehtyä myös asiaa koskevaan lainsäädäntöön, jotta puutteellisin tiedoin valitut näkökulmat eivät johtaisi lukijoille virheellisiin mielikuviin.
Riitta Ollila
Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja Jyväskylän yliopiston lehtori.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Helsingistä Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
