Valeuutisista ja toimittajiin kohdistuvasta verkkohäirinnästä tullut sensuurin työkalu ja yksi merkittävimmästä uhista vapaalle journalismille, sanoo kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) journalismi- ja teknologiaosaston päällikkö Elodie Vialle.
Edes hyvästä sananvapaustilanteestaan tunnetut Pohjoismaat eivät ole ongelmalle immuuneja. Vialle kuitenkin pitää hyvänä sitä, että Pohjoismaissa tilannetta seurataan ja viranomaiset ovat myös puuttuneet siihen.
Maissa, joissa toimittajia tapetaan, vangitaan tai uhataan muutoin väkivallalla, verkkohäirintää pidetään vähäisenä uhkana, Vialla sanoo. Sitä se ei kuitenkaan ole.
”Verkkohäirintä ja fyysinen väkivalta ovat yhteydessä toisiinsa.”
Vaikka sosiaalinen media voi joissain maissa olla elinehto itsenäiselle journalismille, autoritääriset johtajat voivat käyttää sitä myös journalisteja ja toisinajattelijoita vastaan.
”Journalistinen sisältö voidaan esimerkiksi yrittää hukuttaa disinformaatioon”, Vialle sanoo.
Aktivistien ja trollien tavoitteena voi olla esimerkiksi on luoda verkkoon uutiskaaos, missä esimerkiksi vakavat politiikan uutiset sekoittuvat Pizzagate-salaliittojen kaltaisiin älyttömyyksiin. Lukijat halutaan saada hämmentymään ja epäilemään, vaikkei heidän ajateltaisikaan uskovan kaikkea.
Samaa keinoa käytetään myös toimittajien maineen tahraamiseen. Ilmiö on globaali.
Esimerkiksi Filippiineillä uutissivusto Rappleria johtava toimittaja Maria Ressa on joutunut paitsi toistuvien, tekaistujen rikossyytteiden myös presidentti Rodrigo Duterten kannattajien verkkohäirinnän kohteeksi. Hallinnon silmätikuksi hän on joutunut kritisoituaan presidentin huumesotaa.
Intiassa taas freelancetoimittaja ja kolumnisti Swati Chaturwedi on joutunut vakavan verkkohäirinnän kohteeksi. Hän on kirjoittanut kirjan siitä, miten istuvan pääministeri Narendra Modin hindunationalistinen puolue masinoi verkkohäirintää.
Tapauksia löytyy kaikkialta. RSF julkaisi journalisteihin kohdistuvasta verkkovainosta raportin viime heinäkuussa.
Vialle pitääkin Suomessa jaettuja tuomioita Jessikka Aron häirinnästä ja vainoamisesta myös kansainvälisesti tärkeinä.
”Verkkohäirinnästä ja -hyökkäyksistä journalisteja kohtaan on tullut yksi tapa yrittää vaientaa heidät. Siksi on tärkeää, että oikeus ottaa asiaan selvän kannan”, Vialle sanoo.
”Aron tapaus on symbolinen. Olisi erittäin tärkeää, että sananvapausjärjestöt, media ja poliitikot puolustaisivat häntä.”
Journalisteihin kohdistuvien vihakampanjoiden takana on Viallen mukaan niin yksityishenkilöitä, asialleen omistautuneita aktivisteja, ostettuja trolleja kuin botteja. Näitä ei voi aina erottaa toisistaan, vaan vihaiset kommentit tai twiitit ruokkivat toisiaan.
”Sosiaalisen median alustat yrittävät pitää ilmiötä kurissa, mutta ne eivät ole riittävän läpinäkyviä ja vastuullisia. Ne toimivat edelleen kuin eivät ymmärtäisi merkitystään kansalaisyhteiskunnalle”, Vialle sanoo.
Vialle pitää arvokkaana sitä, että alustat ovat pyrkineet luomaan omia keinojaan vihapuheeseen ja häirintään puuttumiseen. Niiden kääntöpuoli on kuitenkin, että silloin yksityinen yritys viime kädessä päättää, millainen puhe on sallittua ja millainen ei.
”Haluammeko todella, että yksityisellä toimijalla on valta päättää, mikä on totta ja mikä ei? Se johtaa sensuurin yksityistämiseen”, Vialle sanoo.
Siksi RSF perusti viime syyskuussa uuden toimielimen, joka on nimeltään Information and Democracy Commission. Mallia on otettu kansainvälisestä ilmastopaneelista IPCC:sta, joka tuottaa ja kokoaa päättäjien tueksi tieteellistä tietoa.
Tarkoitus on, että uuden elimen turvin tutkija, journalistit ja sananvapaustoimijat saisivat äänensä paremmin kuuluviin niin poliitikkojen kuin someyhtiöiden suuntaan esimerkiksi algoritmien kehityksessä.
Mukana ovat muun muassa rauhan Nobelilla palkittu iranilainen juristi ja ihmisoikeusaktivisti Shirin Ebadi, taloustieteen nobelisti Joseph E. Stiglizt ja filosofi ja poliittisen taloustieteen tutkija Francis Fukuyama.
Vialle on optimistinen sen suhteen, että somejättien on pakko kuunnella journalisteja ja kansalaisjärjestöjä entistä paremmin, vaikkei se bisnesmielessä välttämättä kannatta.
”Ne eivät ole enää mitään start-up-yrityksiä. Niillä on valtava vaikutus kansalaisyhteiskuntaan ja niiden pitää ottaa se huomioon”, Vialle sanoo.
Vialle vieraili Suomessa 23. – 25. huhtikuuta Helsingissä Countering Disinformation: News Media & Legal Resilience -konferenssissa.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
