Liitto

Mitä ”sopimukseton tila” tarkoittaa?

Työsopimuslaki luo työehdoille pohjan. Työehtosopimuksella työntekijät ja työnantajat voivat sopia asioista, joista laki ei määrää, kuten palkoista. Lisäksi tietyistä asioista voidaan sopia myös toisin kuin laissa. Kuva: Kai Widell

”Perälauta”, ”sopimukseton tila”, ”kuudet lomaviikko”, ”piirilakkotoimikunta”? Syksyn työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä, ja nyt hallussa pitäisi olla myös työmarkkinaslangin.

Vai eikö ”kuudes lomaviikko” tarkoita sinulle käsitteenä mitään? Ei se mitään. Koostimme sanaston, jonka avulla tiedät, mistä puhutaan.

Journalisti kertoi tänään 23. marraskuuta tes-neuvotteluiden tilanteesta. Neuvottelujen etenemistä ja neuvottelutuloksia voit seurata myös Journalistiliiton verkkosivuilta.

Tes-sanastoa

Yleiskorotus: Kaikille työntekijöille annettava samansuuruinen palkankorotus. Se on yleensä prosenttiperusteinen ja tehdään usein myös taulukkopalkkoihin.

Kuudes kesälomaviikko: Lehdistön työehtosopimuksessa 10 vuotta alalla työskennellyt on oikeutettu kuuden viikon kesälomaan sekä viikon talvilomaan. Tämän vuoden neuvotteluissa työnantajaa edustava Medialiitto on esittänyt, että vuosiloman pituus määräytyisi sen mukaan, kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt samassa yrityksessä. Lisää aiheesta voit lukea Journalistiliiton sivuilta.

Perälauta: Työehtosopimukseen kirjattu ehto, joka takaa esimerkiksi tietyn yleiskorotuksen kaikille työntekijöille silloin, kun paikalliseen sopuun ei päästä.

Sopimukseton tila: Voimassa olevan työehtosopimuksen päättymisen jälkeen neuvottelut jatkuvat sopimuksettomassa tilassa. Sen aikana työtaistelutoimet ovat mahdollisia. Työpaikoilla noudatetaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä.

Työtaistelu: Tilanne, jossa työehtosopimuksesta ei päästä sopuun ja neuvotteluosapuolet käyttävät painostuskeinoja neuvotteluiden edistämiseksi. Työtaistelutoimia ovat muun muassa ylityökielto, lakko ja työsulku.

Ylityökielto: Ylityökielto on työtaistelutoimi, jossa työntekijät noudattavat pelkästään säännöllistä työaikaansa, ja yli- tai lisätöitä ei tehdä. Ylityökiellon aloittamiseen ei liity lakisääteistä ilmoitusaikaa. Se on mahdollista aloittaa heti sopimuksettoman tilan alkaessa.

Lakko: Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopuun, työntekijät voivat katkaista ne tuloksettomina ja antaa lakkovaroituksen. Varoitus annetaan kahta viikkoa ennen lakon alkamista. Samalla neuvottelut siirtyvät valtakunnansovittelijan johdettaviksi.

Lakkoon asetetaan työ, jota Journalistiliiton jäsenet normaalioloissa tekevät. Sen tekemien on lakon aikana kielletty myös muiden liittojen jäseniltä. Lakkovaroituksessa määritellään, ketkä lakkoon menevät. Perinteisesti lakkorajat on asetettu niin, että koko väline (lehti, kanava, yksikkö tms.) kerrallaan asetetaan lakkoon. Tällöin työntekijät lakon alkaessa lopettavat työnteon ja poistuvat viivyttelemättä työpaikalta. Lakonalaista työtä ei tehdä missään muuallakaan, kuten kotona.

Lakon aikana työsähköpostit ja -puhelinnumerot eivät välttämättä toimi. Siksi liitto kerää jäseniltään myös yksityiset numerot ja sähköpostiosoitteet.

Työsulku: Työsulku on työnantajapuolen yleisin työtaistelukeino. Työnteko ja palkanmaksu loppuvat sulkuun asetetussa yrityksessä. Myös sulusta on ilmoitettava kaksi viikkoa ennen sen alkamista.

Lakkoavustus. Journalistiliitolla on työtaistelurahasto, josta voidaan tarpeen tullen maksaa jäsenille lakkoavustusta esimerkiksi työtaistelun pitkittyessä. Avustuksen maksamisesta ja suuruudesta päättää liiton hallitus. Niiltä jäseniltä, jotka eivät ole lakossa, voidaan periä ylimääräistä jäsenmaksua, jos valtuusto niin päättää.

Keskuslakkotoimikunta: Lakon käytännön toimia johtaa liiton hallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta. Se tiedottaa muun muassa lakkorajoista ja huolehtii, että tulkinnat ovat samanlaisia kaikkialla. Toimikunta kokoontuu lakon aikana päivittäin.

Piirilakkotoimikunta: Piirilakkotoimikunnat vastaavat käytännön lakkotoiminnasta eri paikkakunnilla. Se pitää yhteyttä toimitusosastojen lakkotoimikuntiin, pääluottamusmiehiin, yhteyshenkilöihin ja yksittäisiin lakkolaisiin.

Lakkovahti: Lakkovahdin tehtävä on seistä työpaikan edustalla, ja varmistaa toimitukseen menijöiltä, keitä nämä ovat ja millä asialla. Mikäli tulijaa epäillään rikkuriksi, hänestä ilmoitetaan pääluottamusmiehelle ja piirilakkotoimikunnalle, mutta sisäänpääsyä ei estetä. Lakkovahti pitää päiväkirjaa valvontapisteensä tapahtumista ja on tarvittaessa yhteydessä pääluottamusmieheen ja yhdistyksen lakkotoimikuntaan. Hän voi myös jakaa tiedotusmateriaaleja. Journalistiliitto suosittelee, että lakkovahdit toimivat pareittain. Heillä on liiton toimittama tunnus.

Neuvottelutulos: Esitys siitä, miten työehtosopimusta muutetaan. Neuvottelutuloksesta tulee sopimus vasta, kun kaikki neuvotteluosapuolet hyväksyvät sen järjestökäsittelyssään. Journalistiliitossa neuvottelutuloksen hyväksymisestä päättää valtuusto. 


Lue lisää

Hanne Aho: “Neuvottelut ovat kriittisessä vaiheessa” (Journalisti 23.11.2017)