Yle toimii riippumattomasti, mutta journalistinen johtaminen on pantava talossa kuntoon, todetaan tänään julkaistussa ulkopuolisessa selvityksessä Ylen toiminnasta.
Selvityksen mukaan niin sanottua Terrafame-tapausta ei ole käsitelty talossa riittävästi. Selvitys suosittaa, että Ylen hallitus arvioi uutis- ja ajankohtaistoimituksen journalistisen johtamisen näiltä osin uudelleen ja tekee siitä johtopäätökset.
Ylen toimintaa koskeneen selvityksen tehnyt hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää löytää suurimmat ongelmat talossa juuri uutis- ja ajankohtaistoimituksen organisaatiosta ja sen toiminnasta. Johtamistavoissa on selvityksen mukaan toimitusten välillä selviä eroja.
Mäenpään mukaan uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaavan toimittajan direktiovalta ja johtaminen virheiden välttämiseksi ovat korostuneet, ja journalistisen vastuun sijaan korostetaan rikosoikeudellista vastuuta. Yksittäisissä tapauksissa johto on sortunut mikromanagerointiin.
Toimittajat kokevat myös, ettei toimituksen johdon tukeen ole voinut kaikissa tilanteissa luottaa.
”Erityisen ongelmallisena on aihetta pitää esitettyjä arvioita siitä, että Yleisradion rahoituksen turvaaminen on saattanut johtaa myötäsukaisen ja varoimaisen journalismin suosimiseen erityisesti poliittista vallankäyttöä ja poliittisia vallanpitäjiä käsittelevässä ohjelmistossa”, selvityksessä sanotaan.
Terrafame-tapauksessa nämä ongelmat tulevat Mäenpään mukaan esiin kärjistetysti. Hän varoo yleistämästä Terrafame-tapauksen yksityiskohtia koskemaan toimituksen muuta toimintaa, mutta huomauttaa, että haastatteluissa on tuotu esiin myös muita samankaltaisia tilanteita.
Yle julkaisi tilaamansa ulkopuolisen selvityksen maanantaina 15. toukokuuta. Selvityksessä tarkasteltiin paitsi lainsäädännön ja Ylen omien sisäisten ohjeiden myös journalististen periaatteiden, etenkin riippumattomuuden toteutumista.
Mäenpää haastatteli selvitystään varten 48 henkilöä, joista pääosa oli Ylen henkilöstöä ja keskeisiä toimijoita.
Haastatteluissa tuli ilmi, että vallankäyttäjien pyrkimys vaikuttaa Ylen journalistiseen päätöksentekoon ei ole tavatonta. Pääosin toimittajat kuitenkin kokivat, etteivät nämä pyrkimykset vaikuta heidän tekemäänsä journalismiin. Mäenpään yleisarvio on, että Yle toimii riippumattomasti, mutta suosittelee, ettei vaikuttamispyrkimyksiä sivuutettaisi ”maan tapana”. Suoran vaikuttamisyrityksen pitäisi ylittää uutiskynnys.
Mäenpään mukaan arvioinnin perusteella on välttämätöntä, että Ylen ulkoista journalistista riippumattomuutta vahvistetaan ja se tehdään näkyvämmäksi.
Nämä vaatimukset toteuttaisi näkyvä ja vahva palomuuri, jonka osia voisivat olla riippumattomuuden oikeudellinen määrittely Yle-laissa ja vuosittainen raportointi vaikuttamisyrityksistä.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tyytyväinen siihen, että ulkopuolinen selvitys tehtiin. Lopputulos on hänen mielestään hyvä ja perusteellinen.
”Raportti on aito, ja se on hirvittävän tärkeä asia.”
Nyt on Aho mukaan aika keskustella raportin suosituksista ja siitä, miten ne saadaan toteutumaan. Hän huomauttaa, että päätoimittajan vahvan direktio-oikeuden tarkoitus on ensisijassa turvata sananvapaus.
Erityisen huolestuttavaa raportissa on Ahon mukaan se, että Ylen uutisoinnissa on korostunut varovaisuus ja riskien välttäminen.
”Jos ensimmäisenä mielessä on, että on oltava varovainen ja vältettävä riskejä, sananvapautta ei voi turvata”, Aho sanoo.
Ahon mukaan toimittajien pitää myös aina voida luottaa siihen, että heillä on hankalissa tilanteissa toimituksen johdon tuki.
Journalistiliitto vaati ulkopuolisen selvityksen tekemistä Terrafame-jupakan yhteydessä joulukuussa 2016.
Ylegatenakin tunnettu kohu sai alkunsa marraskuussa 2016, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) suuttui uutis- ja ajankohtaistoimitukselle hänet kriittisessä valossa esittäneestä jutusta. Samalla julkisuuteen tulivat uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisäiset ristiriidat.
Kohu johti siihen, että featuretoimituksen silloinen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski irtisanoutuivat joulukuussa, A-studion juontaja Susanne Päivärinta helmikuussa. Syyksi he ilmoittivat Ylen johdon journalistisen linjan.
Maaliskuussa Julkisen sanan neuvosto antoi Yle Uutisille langettavan journalistisen päätösvallan luovuttamisesta ulkopuoliselle ja nuhteli pääministeriä sananvapauden rajoittamisesta.
Irtisanoutuneet toimittajat Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski sekä toimittaja Jarno Liski julkaisevat tiistaina 16. toukokuuta Ylegate-kirjan. Aiheen käsittely jatkuu myös keskiviikkona A-studion teemalähetyksessä.
Lue lisää:
Journalisti on käsitellyt Ylegatea pitkin kevättä. Näin olemme kirjoittaneet aiheesta aiemmin:
- Piesty puudeli. Ruben Stiller ruoskii itseään kovemmin kuin työnantajaansa Yleä. (Journalisti 6/2017)
- Ylen optimistinen. Atte Jääskeläinen sanoo, ettei tehnyt Sipilä-skandaalissa juuri mitään väärin. (Journalisti 6/2017)
- Yle pahoittelee Julkinen sana -syytöksiä (Journalisti 3/2017)
- Selvitysmies tutkii Ylen päätöksenteon (Journalisti 2/2017)
- Myrskyn jälkeen. Ylen hallituksen puheenjohtaja pitää ulkopuolista selvitystä harkitsemisen arvoisena. (Journalisti 1/2017)
- Päin terässeinää. Mitä Ylessä oikein tapahtui? (Journalisti 1/2017)
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
