Atte Jääskeläinen jättää Yleisradion

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen jättää tehtävänsä.

Syynä on Ylen tiedotteen mukaan se, ettei edellytyksiä tehtävän menetykselliseen hoitamiseen enää ollut. Jääskeläisen lähdöstä päätettiin ”yhteisymmärryksessä”, ja tämä luopuu tehtävistään välittömästi.

”Koen, että Ylen rooli yhteiskunnassa on tärkeämpi kuin oma roolini Ylessä. Pyrkimykseni johtaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta vastuullisen journalismin tiellä on ollut epäilyksen alla. Toivon, että tämä päätöksemme palauttaa Yleen työrauhan”, Jääskeläinen sanoi Ylen tiedotteessa.

Yle tiedotti asiasta tänään maanantaina 29. toukokuuta. Yhtiön hallitus käsitteli asiaa aamulla pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan.

Seuraajaa Jääskeläiselle aletaan hakea välittömästi. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. johtajasi ja vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyy kesäkuun alusta lähtien Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten, joka on toiminut Svenska Ylen johdossa vuodesta 2012. Kesäkuun alkuun asti vastaavan päätoimittajan sijaisena toimii päätoimittaja Riikka Venäläinen.

Jääskeläisen lähtöä siivitti jälleen uusi näytös niin sanotussa Ylegatessa.

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 28. toukokuuta aihetta käsitelleen jutun, jossa Jääskeläinen vihjaili Ylen eroavan Julkisen sanan neuvostosta:

”Jos JSN ryhtyy liikaa määrittelemään Yleisradion journalistista linjaa, Yleisradion täytyy varmaan perustaa oma elin sitä varten”, Jääskeläinen sanoi HS:n haastattelussa.

Heti saman päivän aikana hän kuittasi lausuntonsa ”sarkastisena”, ”teoreettisena heittona” ja ”mokana”. Jääskeläisen mukaan hänen tarkoituksensa oli alleviivata, että päätösvalta journalistisen päätösvallan on säilyttävä Ylessä.

Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle maaliskuussa langettavan journalistisen päätösvallan luovuttamisesta talon ulkopuolelle. Myös kaksi viikkoa sitten julkaistussa professori Olli Mäenpään tekemässä Yle-selvityksessä moitittiin rankasti Jääskeläisen johtamistapaa.

Journalistin haastattelussa toukokuun alussa Jääskeläinen oli vielä sitä mieltä, ettei tehnyt Terrafame-jupakassa juuri mitään väärin.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho toteaa, että tehty järjestely edistää Yleä kuukausia ravistelleen kriisin ratkaisua.

”Tärkeintä on, että se palauttaa työrauhan Yleen”, Aho sanoo.

”Luottamus Yleen on kokenut kriisin aikana kovia kolauksia. Järjestely on hyvä luottamuksen palauttamisen kannalta.”

Aho korostaa sitä, että medialla on yhteiskunnassa tärkeä rooli, joka perustuu luotettavuuteen. Poliitikkojen Yleen kohdistama vaikuttaminen on horjuttanut uskoa Ylen riippumattomuuteen.

”Uskon, että monet ovat oppineet tästä paljon – muun muassa sen, että journalistin ja poliitikon rooli on eri.”

Yksi Ylegate-kirjan kirjoittaja, Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen sanoo olevansa yllättynyt Jääskeläisen lähdöstä.

”Tätä voi pitää yllättävänä, kun tähän asti on puolen vuoden ajan sanottu johdonmukaisesti, että hänellä [Jääskeläisellä] on johdon ja hallituksen täysi tuki”, Eronen sanoo.

Hän arvioi, että Jääskeläisen JSN-lausunnot veivät häneltä Ylen hallituksen tuen.

”Näyttää sitä, että lausunnot Julkisen sanan neuvoston roolista eivät osuneet kohdalleen.”

Päätöstä hän pitää hyvänä.

”Päätös kertoo siitä, että sananvapauden rajoittamiseen, toimituksen työn rajoittamiseen, vaientamiseen ja varoitusten jakamiseen keskittynyt tie on nyt päättynyt.”

Eronen ei halua eritellä omia tuntemuksiaan eikä pidä itseään ”Jääskeläisen kaatajana”.

”Nyt on tärkeintä seurata, miten Ylen journalistinen linja kehittyy jatkossa.”

Yleisradion pääluottamusmies Jyrki Saarikoski sanoo, että nyt, kun Atte Jääskeläisen syrjään jääminen ratkesi, useimpien yleläisten ilme on helpottunut.

”Niin paljon oli erityisesti eilisen jälkeen kiteytynyt Jääskeläisen henkilön ja nimen ympärille, että kohu alkoi pahasti vaikeuttaa normaalia työntekoa.”

Saarikoski sanoo Ylessä jo moneen kertaan toivotun, että kohu alkaisi laantua ja otsikot pienentyä.

”Siksi se, että päätoimittaja lähti nyt vielä uudestaan haastamaan JSN:n asemaa, herätti hämmästystä, ja sitä pidetiin omituisena ja epäonnistuneena ratkaisuna häneltä.”

Saarikosken mukaan työntekijäjärjestö ja luottamusmiehet eivät etukäteen halunneet kampanjoida Jääskeläisen asiassa puolesta tai vastaan, koska Yle on valtava yksikkö, jossa on monenlaisia näkemyksiä. Lisäksi päätösvalta asiassa kuului Ylen hallitukselle.

Saarikoski toivoo, että uudistukset ja muutokset eivät jäisi vastaavan päätoimittajan henkilön vaihtumiseen, vaan Olli Mäenpään hyvästä, kriittisestä raportista otettaisiin muutenkin opiksi.

”Tärkeää on myös tehdä uudistuksia nopeasti. Jos muutokset menevät kesälomien yli, ne ovat taas uusi asia.”

Konkreettista tehtävää Saarikoski näkee etenkin Uutis- ja ajankohtaistoiminnan organisaatiossa.

”Sitä muutettiin talvikaudella 2014–2015 niin paljon, että se on vähintään hankaloittanut toimintaa. Yhden henkilön vaihtaminen ei asiaa korjaa, vaan organisaation selkeyttämistä pitäisi jatkaa ja liian suureksi paisuneita yksiköitä ositella.”

”Myös tutkivat journalistit ovat olleet Uutis- ja ajankohtaistoiminnan puolella kovilla. Heidän työmahdollisuuksiaan pitää palauttaa”, Saarikoski sanoo.

Marja Honkonen, Markku Lappalainen, Manu Marttinen, Nina Erho

Edit 29.5. klo 15:50. Lisätty Jussi Erosen kommentit.

Edit 29.5. klo 17:01. Lisätty Jyrki Saarikosken kommentit.

Lue lisää

Journalisti on käsitellyt Ylegatea pitkin kevättä. Näin olemme kirjoittaneet aiheesta aiemmin:

Lue lisää aiheista:

Uusimmassa lehdessä

Lue näköislehteä