PAM suunnittelee lehtensä lakkauttamista

Palvelualojen ammattiliitto PAM aloittaa yt-neuvottelut.
Neuvottelut kytkeytyv
ät liitossa parhaillaan meneillään olevaan viestinnän uudistusprosessiin.

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Viestintäjohtaja Timo Piiroinen kertoo, että neuvotteluissa ei pyritä irtisanomisiin. Pam-lehden toimituksen työnkuvaan on kuitenkin luvassa suuri muutos, sillä liitto suunnittelee luopuvansa nykyisenkaltaisten Pam- ja PAMPlus -lehtien julkaisemisesta. Ensi syksyksi kaavaillun uudistuksen jälkeen liiton viestintä keskittyisi entistä enemmän nettiin.

Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa sanoo, että uudistussuunnitelmia ei ole perusteltu riittävän hyvin. Lisäksi hankkeen aikataulu on epärealistinen.

”On riskialtista toteuttaa uudistuksia ilman, että niiden vaikutusta kunnolla selvitetään. Seurauksena voi olla se, että jäsenpalvelu heikkenee ja jäsenten etujen puolustaminen vaikeutuu.”

Viestintäjohtaja Timo Piiroinen sanoo, että liiton on mietittävä, mikä on sen kannalta vaikuttavin tapa viestiä. Liitto ei ole ollut tyytyväinen esimerkiksi lehden tavoittavuuteen. Pam-lehden painos on noin 200 000, lukijoita sillä on 136 000. (KMT 2015)

PAMin suunnitelmien mukaan Pam-lehden ja liiton aktiiveille suunnatun PAMPlussan korvaava julkaisu koostuisi lähes kokonaan jo aiemmin netissä julkaistusta materiaalista.

Pam-lehti on erinomainen ja olen ollut siihen sisällöllisesti hyvin tyytyväinen”, Piiroinen sanoo.

”Paino- ja jakelukulut ovat kuitenkin todella suuri menoerä. Painettu jäsenlehti ilmestyy jatkossakin, mutta jokainen jäsen saa itse päättää saako lehden kotiinsa.”

Sini Saaritsa huomauttaa nykyisenkaltaisen Pam-lehden olevan PAMin jäsenille tutkitusti tärkeä.

”Se on oikeastaan ainoa koko jäsenistöä kokoava ja yhdistävä palvelu. Se on jäsenille myös lukemistutkimuksen mukaan tärkein viestintäkanava.”

Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa 78 prosenttia vastanneista piti lehteä säännöllisimpänä kontaktinaan PAMiin. 77 prosenttia vastaajista oli lehteen kokonaisuutena tyytyväinen, ja 91 prosenttia oli lukenut lehteä.

”Markkinointiin ja mainontaan satsaaminen on ihan ok, mutta vain niillä ja tiedottamisella ei mielestämme tehdä vaikuttavaa viestintää”, Saaritsa sanoo.

Kyse on PAMissa myös periaatteellisen tason linjanvedosta. Piiroinen sanoo pitävänsä etujärjestöjen tekemää journalismia lähtökohtaisesti ongelmallisena.

”Journalistin ohjeet on laadittu ennen kaikkea mediatalojen näkökulmasta. Etujärjestö on hyvin erilainen instanssi kuin mediatalo. Riippumattoman journalismin ja etujärjestötoiminnan välillä on pakostakin ristiriita.”

Saaritsa sanoo, että journalistisessa työssä on aina ristiriitoja. Hän ihmettelee kuitenkin, että jos etujärjestö ei katso voivansa tuottaa uskottavaa journalismia, miksi esimerkiksi sen tuottama tutkimuskaan olisi uskottavaa.

”Journalisti noudattaa journalistin ohjeita. Uskon, että jos haluamme tuottaa kiinnostavaa ja siksi vaikuttavaa sisältöä, journalismi on säilytettävä yhtenä viestinnän keinona.”