Yle suunnittelee karsivansa omaa tuotantotyötään kolmanneksella, ja lisää palveluiden ostamista ulkopuolelta. Se tarkoittaa, että yhtiö käynnistää vielä tämän syksyn aikana mittavat yt-neuvottelut. Yle tiedotti asiasta henkilöstölle tänään.
Tällä hetkellä Yle Tuotanto ja Design -osastot työllistävät vakituisesti 466 henkilöä. Heistä työskentelee Helsingissä 309 ihmistä ja Tampereella 157. Kolmanneksen leikkaus tarkoittaisi siis yli 150 henkilön töiden loppumista.
Mikäli vähennys toteutuu sellaisenaan kerrallaan, se on yksi suurimmista kotimaisen media-alan historiassa.
Työnantajan suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin, jolloin yhtiö myös lähettää virallisen kutsun yt-neuvotteluihin.
Ylen pääluottamusmiehen Pike Epsteinin mukaan työntekijät ottivat tiedon vastaan ”hautajaistunnelmissa”.
”Hiljaiseksi tämä vetää”, hän kertoi Journalistille infon päätyttyä.
Epstein kertoo työntekijöiden kokevan, että parlamentaarisen Yle-työryhmän ulkoistuslinjauksien nojalla yhtiön johto karsii nyt enemmän ja tekee suurempia muutoksia kuin on edellytetty ja etupainotteisesti vuoteen 2020 mennessä.
Työryhmän linjausten mukaisesti yhtiön on kasvatettava ostojaan ulkopuolisilta toimijoilta jopa 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä.
Työntekijöitä epäilyttää myös uudistusten järjestys: ensin vähennetään tuotannosta ja vasta sen jälkeen mietitään, millaisia sisältöjä yhtiössä halutaan tehdä.
Journalistiliitto korostaa, että tulevat neuvottelut on käytävä huolellisesti ja harkiten.
”On tärkeää varmistua siitä, että neuvottelut käydään työntekijöitä aidosti kuunnellen ja kaikki näkökohdat huomioiden”, Journalistiliiton työehtoasiamies Maija Raninen sanoo.
”Yleläisillä on kova ammattitaito, ja yhtiö kertoo itsekin, että ammattitaitoista väkeä tarvitaan edelleen. On pidettävä huolta, ettei Yle toista media-alalla aiemmin tehtyjä virheitä ja ulkoista liikaa niin, ettei tuotanto enää toimi”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.
Ahon mukaan keskustelussa ovat nyt korostuneet vain parlamentaarisen Yle-työryhmä muutostoiveet.
”Työryhmä oli kuitenkin yksimielinen siitä, että Ylen on jatkossakin oltava laadukas mediatalo”, Aho sanoo.
”Siitä on muutosprosessissa pidettävä kiinni.”
Ylen Tuotannot-yksikön johtajan Janne Yli-Äyhön mukaan vähennyksien tarkoitus on pienentää kiinteää resurssia ja täydentää sitä tarvittaessa palveluostoilla. Kysynnän huippuihin, kuten suuriin urheilukisoihin, hankitaan tarvittaessa tekijöitä Ylen ulkopuolelta.
Ylen toimitusjohtajan Lauri Kivisen mukaan tuotannollisen työn ”tukikohdat” tulevat olemaan Helsingissä ja Tampereella.
”Yle on vahvasti sitoutunut toimintaan Tampereen Mediapoliksessa, ja sen kehittäminen on myös työn alla”, Kivinen sanoo Ylen tiedotteessa.
Yle kertoo siirtävänsä toiminnan painopistettä voimakkaasti digitaaliseen uudistumiseen. Tulevina vuosina on tarkoitus panostaa erityisesti journalismiin, draamaan sekä lasten ja nuorten sisältöihin. Verkon palvelukykyä kehitetään.
Jo aiemmin Yle ilmoitti kohdentavansa 20 miljoonaa euroa lisää uuden kotimaisen draaman kehittämiseen ja hankintaa. Yhtiö on kertonut siirtävänsä 15–20 prosenttia voimavaroistaan uusille alueille seuraavien neljän vuoden kuluessa.
Juttu on päivitetty 20.10. kello 13.16 Journalistiliiton edustajien ja Ylen pääluottamusmiehen kommenteilla.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
