Disinformaatiosyytös voi toimia lyömäaseena, jolla vaihtoehtoisesti ajatteleva ihminen suljetaan ulos julkisesta keskustelusta.
Tämä selviää tutkimuksesta Disinformaation diskurssi julkisessa keskustelussa, joka julkaistiin kevään Media & viestintä -lehdessä. Siinä journalismin tutkija Salla Tuomola analysoi toisinajattelijoiden kokemuksia disinformaatiosta ja disinformaatiosyytöksistä.
Tutkimuksen aineisto koostui 25 haastattelusta, joissa keskusteltiin haastateltavien suhteesta mediaan ja disinformaatioon.
Kaikki tutkitut suhtautuivat kriittisesti valtamediaan ja heidät tunnettiin vaihtoehtoisen tiedon auktoriteetteina. Useimmilla heistä oli tuhansia seuraajia sosiaalisessa mediassa, kun taas osa vaikutti enimmäkseen netin ulkopuolisissa yhteisöissä. Haastatellut olivat 30 – 70-vuotiaita ja heillä oli vaihteleva koulutustausta.
He kokivat, että julkisessa keskustelussa disinformaatiosyytöksiä käytetään toisinajattelijoiden leimaamiseen. Syytösten avulla poikkeavien mielipiteiden esittäjät asetetaan naurunalaisiksi ja heidän kykyään rationaaliseen keskusteluun väheksytään. Näin valtavirta sulkee vastapuolen ulos keskustelusta.
Haastateltujen mukaan disinformaatiosyytösten leimakirves heiluu eniten keskusteltaessa ajankohtaisista aiheista, jotka herättävät vahvoja tunteita. Tällaisia ovat muun muassa Nato-jäsenyys, sota ja koronarokotteet.
Monet vaihtoehtoisen tiedon auktoriteetit olivat huolissaan demokratian toteutumisesta. Kansalaisilla ei koettu olevan tarpeeksi keinoja saada ääntään kuuluviin. Liian innokkaat disinformaatiosyytökset nähtiin osana tätä ongelmaa.
Tutkijan mukaan haastateltujen esittämä kritiikki on osittain perusteltua. Disinformaation käsitteen avulla voidaan rakentaa epädemokraattista keskustelukulttuuria, jossa on vain yksi totuus ja yksi oikea tulkinta todellisuudesta. Toisaalta myös toisinajattelijat itse leimaavat vastustajiensa ajatuksia disinformaatioksi samalla tapaa.

Uusimmassa lehdessä
- Anni Mattila työskentelee elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkojen parissa. Työn jälki näkyy joka kuvassa.
- Jäsenyhdistyksillä on yli kuuden miljoonan varallisuus. Liitto toivoo, että yhdistykset keskittäisivät rahansa ydintoimintaan.
- Lehdistönvapauden kärkeen palataan valinta kerrallaan
- Ett år efter flytten – i Sundsvall görs finlandssvenska tidningar med passion men utan lokalkännedom