Työelämä

Helsingin Sanomat moittii ikäsyrjintää, mutta irtisanoi itse melkein pelkästään viisikymppisiä. Kysyimme päätoimittajalta, miksi. 

”Toimiva työyhteisö on monimuotoinen”, toteaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 24. heinäkuuta.  

”Erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset ovat työelämässä rikkaus, jossa vuorovaikutus lisää oppimista ja kokemuksia puolin toisin.” 

Lämminhenkinen kirjoitus huipentuu toteamukseen, että ikäsyrjinnän vaikutuksesta yli 55-vuotiaiden työuraan on myös tutkimusnäyttöä, ja suoranaiseen kehotukseen.  

”Työssä jatkamista tulee tukea täysipainoisesti, sillä suomalaiset joutuvat joka tapauksessa tekemään töitä aiempaa pidempään. Eläkeikä ei tulevaisuudessa ainakaan laske.” 

Sanoman Helsingin Sanomien toimitusta koskeneet muutosneuvottelut saatiin päätökseen viime huhtikuussa. Toimituksessa tunnettiin Journalistin uutisen mukaan muun muassa helpotusta. Hesarista irtisanottiin vain seitsemän journalistia. Lopputulos olisi voinut olla pahempikin. 

Irtisanottujen tunnelmat ovat tietenkin olleet kaikkea muuta kuin helpottuneita. Heidän suruaan ja kiukkuaan on lisännyt tieto siitä, että irtisanotuista kuusi on yli 50-vuotiaita.  

Journalisti on saanut asiasta useita yhteydenottoja.  Osassa on niistä nostettu esiin erityisen loukkaavana se, että Helsingin Sanomat toimii täsmälleen päinvastoin kuin kirjoittaa: Lehti on pitänyt viime kuukausina jutuissaan ikäsyrjinnän vastustamista esillä muutoinkin kuin heinäkuisessa pääkirjoituksessaan.  

Journalistin haastattelussa vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi sanoo, ettei tiedä, onko Helsingin Sanomat palkannut 2020-luvulla tai 2000-luvulla yli 50-vuotiaita journalisteja vakituisiin työsuhteisiin. Irtisanomisten kohdentamista hän ei halua kommentoida.  

Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi, miten keväisissä muutosneuvotteluissa päädyttiin irtisanomaan lähes pelkästään yli 50-vuotiaita? 

”En pysty työnantajana millään lailla kommentoimaan, keitä on irtisanottu tai millaista ikäprofiilia ajattelet heidän olevan. Teillä on omat tietonne, mutta minun asiani ei ole kommentoida niitä. Yleisellä tasolla voin sanoa, että meidän vakituisista työntekijöistämme selvä enemmistö on yli 45-vuotiaita. Muutosneuvotteluista voin lisäksi sanoa, että niissä noudatettiin tietenkin lakia, eli irtisanomiset eivät tietenkään ole millään tavalla olleet ikäperusteisia. Helsingin Sanomat ja Sanoma myös kunnioittavat täysmääräisesti irtisanottujen takaisinottovelvoitetta.” 

Millainen Hesarin toimituksen ikärakenne kaikkiaan on? Sen epätasapainoisuuttahan voidaan joskus käyttää perusteena irtisanomisten kohdentamisessa tiettyyn ikäryhmään

”Meillä sitä ei ole käytetty. En osaa sanoa tarkemmin ikärakenteesta, mutta enemmistö on tosiaan yli 45-vuotiaita. Tietysti sitten esimerkiksi TTT-sopimuksilla olevissa painotus on nuoremmissa ikäryhmissä. Iäkkäämpien tilanteeseen en osaa oikein kommentoida muuten kuin, että meillä on todella pitkiä uria, ja se näkyy toimituksen keski-iässä. Tällä ei siis kuitenkaan ole mitään tekemistä kevään muutosneuvottelujen tuloksen kanssa.” 

Ymmärrät varmasti, miltä se näyttää, että vastustatte pääkirjoituksessanne ikäsyrjintää, mutta irtisanotte lähinnä yli 50-vuotiaita. 

”Kuten sanoin, en työnantajana millään lailla kommentoi sitä, keitä olemme irtisanoneet. Irtisanoimme seitsemän työntekijää, ja muutosneuvottelut sujuivat hyvässä hengessä. Niitä ei ole meille moitittu. Jos tulkitsen sinua oikein, haluat minun vastaavan kritiikkiin, jota henkilöstömme edustajat eivät ole nostaneet esiin.” 

Journalisti on kuitenkin kuullut asiasta monesta suunnasta. Teillä ei siis ole tai ole ollut tavoitteena henkilöstörakenteen tasapainottaminen? 

”Ei.” 

Osaatko sanoa, minkä verran Helsingin Sanomiin on 2000-luvulla otettu yli 50-vuotiaita vakituisiin työsuhteisiin? 

”En valitettavasti tiedä vastausta tähän.” 

Entä sinun päätoimittaja-aikanasi? 

”En osaa sanoa. Olemme kyllä palkanneet toimittajia minun aikanani vakituisiin työsuhteisiin. Mutta yli 50-vuotiaista en osaa vastata. En myöskään tiedä, kuinka paljon vakituisia rooleja hakeneissa on ollut yli 50-vuotiaita, sehän vaikuttaa rekrytointeihin myös. Kaikissa hauissa valitaan aina tehtävään paras. Seuraamme totta kai kaikkia tasa-arvoparametrejä.”