Jos työsi on tiedotteiden kopiointi, tekoäly vie sen

Jotkut toimittajan töistä ovat sellaisia, että tekoälyn oikeastaan kuuluukin viedä ne.

Puuduttava ulkomaisen uutiskuvavirran seuranta voisi hyvin olla koneen hommaa. Kone pystyy tulevaisuudessa nykyistä laadukkaampaan oikolukuun ja osaa ihmistä paremmin pitää huolta siitä, että jutun viimeisen pisteen ja loppumerkin välissä on ohuke eikä liian leveä välilyönti.

Olen seurannut vierestä, kun lehtijuttua pidennetään määrämittaan lisäämällä loppuun Wikipedia-tyylistä tusinatietoa. Näin saadaan helposti tuhat merkkiä lisää, enemmänkin. Kääntöpuoli on, että kyllä lukija lopulta huomaa paisuttamisen.

Kokenut mutta laiska toimittaja kehui kerran, miten helposti STT:n artikkeli muuttuu parilla toimitusjärjestelmän komennolla tv-jutun käsikirjoitukseksi. Juttuun vain lisätään pari haastattelukommenttia. Näin syntyy oma, uskottavalta vaikuttava tv-raportti, ja sitten voikin lähteä kahville. Toimittaja ei pysynyt talossa pitkään.

Tekoäly pakottaa median nostamaan rimaa. Jos toimenkuvasi on tiedotteiden kopioimista tai samojen tekstinpätkien siirtelyä alustalta toiselle, on korkea aika miettiä uusia vaihtoehtoja.

Brittiläisen Daily Mirrorin kustantaja kertoi maaliskuussa jo julkaisevansa tekoälyn kirjoittamia artikkeleita. Se huolestuttaa maan journalisteja, sillä yhtiöstä vähennettiin tammikuussa 200 työpaikkaa paperin hinnan noustua korkeimmalle viiteentoista vuoteen. Ainakin paikallisliikennekatsaukset, sääjutut ja menovinkit saattavat yhtiössä päätyä jatkossa osittain koneen tekemiksi.

Tekoäly osaa pyörittää sujuvasti tietoa, jota verkosta löytyy. Hyvä journalisti sen sijaan on askeleen konetta edellä. Tutkiva journalisti, joka luo uutta tietoa, ei ole helposti korvattavissa.

1. Tee haastatteluja, joissa tapaat ihmisen.

Jos haastattelusi perustuvat vain sähköposteihin, menetät muutakin kuin mahdollisuuden nopeisiin jatkokysymyksiin ja haastateltavan eleiden tarkkailuun. Pian tulee tekoäly ja jyrää.

Kunnon haastattelutilanteeseen tarvitaan ihminen kohtaamaan ihminen.

Puhelimen ja Teamsin käyttö ovat askel eteenpäin, mutta paikan päälle meneminen on parasta. Taitava haastattelija keksii lisäkysymykset, joita pitkin syntyy polku julkaisemattoman tiedon äärelle.

2. Tutki muutakin kuin digitaalisia lähteitä.

Koneet pystyvät analysoimaan yritysten sähköisiä raportteja salamannopeasti. Ne eivät silti mene kaupparekisteriin tutkimaan vanhan huijarifirman papereita. Ne eivät löydä asiakirjojen välistä putoavalta tarralapulta hyödyllisiä puhelinnumeroita.

3. Lähde kentälle etsimään tietoa.

Tekoäly selviää ylioppilaskokeen tehtävästä tai yhdysvaltalaisesta asianajokokeesta, mutta ei kierrä rappukäytävissä soittelemassa juttuun liittyvien asianajajien ovikelloja. Tekoäly osaa kirjoittaa tiivistelmän tutkivan journalismin oppikirjan johdantoluvusta, mutta kone ei istu huuruisessa autossa kuuntelemassa tietolähteeltä paljastusta, joka ei koskaan ole ollut netissä.

Tekoäly ei kuule vinkkejä siitä, että ministeri tekee töitään päihtyneenä eikä pysty selvittämään, miten oligarkki Gennadi Timtšenkolle junailtiin Suomen kansalaisuus.

Palaneen käryn haistamiseen tarvitaan yhä ihminen. Tarvitaan toimittaja, joka lähtee ruudun luota ulos. Takki päälle, kaulukset pystyyn ja menoksi!