Journalismi

Iltalehti käy läpi kaikki ukrainalaisen freelancerin poistetut jutut – selvitys tulossa myöhemmin

”Sarja luoteja löytää kohteensa lävistäen venäläissotilaan keuhkot, ja hän haukkoo ilmaa paniikissa, yrittäen epätoivoisesti hengittää. Ukrainalainen lääkäri ryntää hänen luokseen toivoen voivansa auttaa, mutta on jo liian myöhäistä. Väri pakenee venäläisen kasvoilta ja hänen vartalonsa kouristelee hallitsemattomasti. Hän kuolee vammoihinsa silmät edelleen eteen tuijottaen.”

Näin ukrainalainen freelancetoimittaja Anatolii Shara kuvailee taisteluita Ukrainan sodan eturintamassa, Bah’mutin kaupungin lähistölle, Donetskissa. Teksti on Iltalehdessä 23. toukokuuta julkaistusta jutusta.

Nyt sen tilalla lukee: ”Tämä Ukrainan sotaa käsittelevä juttu on poistettu.”

Iltalehti kertoi eilen tiistaina 30. toukokuuta poistaneensa 33 juttua, koska Sharan työskentelyssä oli ilmennyt epäkohtia. Lehden mukaan osa Sharan ottamista kuvista oli otettu eri paikoissa ja eri aikoina kuin jutuissa oli kerrottu. Kaikki kuvat eivät myöskään olleet Sharan itsensä ottamia, kuten hän oli Iltalehdelle väittänyt.

Epäselvyydet kuvien alkuperästä antoivat Iltalehden mukaan syyn epäillä juttujen todenmukaisuutta.

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan freelancerin juttuja ja kuvia alettiin käydä läpi sen jälkeen, kun 23. toukokuuta julkaistusta reportaasista tuli toimitukseen useita yhteydenottoja.

”Juttu oli sen verran lennokas, ettei sitä olisi missään tapauksessa pitänyt julkaista. Se sisälsi asioita, joiden varmentaminen oli meille täysin mahdotonta. Julkaisu oli virhe prosessissa”, Kauppinen sanoo nyt.

Kauppinen kertoo, että tähän mennessä neljästä Sharan tekemästä jutusta on löytynyt kuvia, jotka eivät ole hänen ottamiaan.

”Hän itse tietenkin vakuuttaa, että juttujen sisällöt ovat totta ja että kuvien lähettäminen on ollut virhe. Meidän on kuitenkin enää mahdotonta luottaa häneen”, Kauppinen sanoo.

”Siksi teimme päätöksen, että kaikki jutut vedetään pois heti, koska niistä ei voi mennä takuuseen.”

Iltalehti poisti verkkolehdestään kaikki ukrainalaisen freelancerin tekemät jutut sen jälkeen, kun kävi ilmi, etteivät kaikki jutuissa olleet kuvat olleet hänen ottamiaan toisin kuin tämä väitti. Kuva: Heli Saarela

Sharan tapaus on Suomessa poikkeuksellinen. Sitä käsittelivät tuoreeltaan kaikki suuret tiedotusvälineet, esimerkiksi Yle, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja STT.

Tapaus herätti myös keskustelua toimittajien kesken. Esimerkiksi Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen twiittasi pitävänsä asiaa vakavana:

”Journalismissa ei paljon vakavampaa väärinkäytöstä voi olla kuin tekaistu juttu. IL puhuu nyt ongelmista kuvissa, mutta kyse lienee vain siitä, mitä voidaan todistaa. Ensimmäisessä ikinä lukemassani Anatolii Sharan sotareportaasissa haiskahti lähes kaikki”, Rimpiläinen kirjoitti tiistaina.

Ilta-Sanomien Mikko Marttinen twiittasi epäilyksistään sotareportaasin todenmukaisuudesta jo viikko sitten keskiviikkona, päivää Sharan Bah’mut-jutun julkaisun jälkeen. Tuolloin hän pyysi Iltalehdelle työskentelevää asiantuntijaa Emil Kastehelmeä avaamaan jutun faktatarkistusprosessia.

”Olen käynyt kuusi kertaa Ukrainassa, mutta minusta hänen tekstinsä pitäisi haista myös sellaisille, jotka eivät ole sotajournalismia tehneet”, Marttinen twiittasi eilen tiistaina, kun Iltalehti oli kertonut juttujen poistamisesta.


Jälkikäteen on tosiaan helppo sanoa, että juttujen ja kuvien tiedot olisi pitänyt varmentaa paremmin. Olisi pitänyt ymmärtää, ettei toimittaja välttämättä pääse paikkoihin, joissa Shara väittää käyneensä. Olisi pitänyt epäillä värikkäitä kertomuksia. Tai olisi pitänyt jättää tiedot julkaisematta, jos ei niitä voi varmentaa.

Samalla on todettava, että lähes 2000 kilometrin päässä olevan sodan eturintaman tapahtumien yksityiskohtien varmentaminen on toimituksesta käsin äärimmäisen hankalaa. Deskissä ei välttämättä juuri jutun saapumishetkellä työskentele ihminen, joka tuntee Bah’mutin rintaman olot journalistisen työn näkökulmasta.

Suomalaisissa toimituksissa ei myöskään juuri työskentele faktantarkastajia, jotka soittelisivat läpi juttuun haastateltuja varmistaakseen, että sitaatit pitävät paikkansa. Paikallisia freelancereita käytetään vähän. Juttujen maalaileva sävy on outo, kyllä, muttei epätyypillinen slaavilehdistössä.

Entä missä suomalaisessa toimituksessa varmennetaan säännönmukaisesti, että freelancerin ottama uutiskuva todella on hänen omansa? Tuskin kovin monessa.

Perttu Kauppisen mukaan Sharan jutut on kyllä käynyt Iltalehden ulkomaandeskissä läpi joko ulkomaan uutispäällikkö tai deskin vuoropäällikkö. Juttuja on editoitu, muokattu ja niistä on poistettu asioita.

Tällä kertaa se ei riittänyt.


Voi myös väittää, että Iltalehden olisi pitänyt tutkia kriittisemmin freelancerinsa taustat. Näin Ilta-Sanomat kertoo tehneensä, kun Shara tarjosi heille juttuja.

Toisaalta Shara oli Iltalehden luotettu fikseri, jonka käsiin oli Kauppisen mukaan uskottu monesti omien toimittajien turvallisuus ja henki. Hänen verkostonsa olivat vakuuttavat ja uskottavat.

Shara kirjoitti juttuja myös saksalaiselle Die Weltille. Journalisti pyysi kommenttia aiheesta myös Die Weltin toimitukselta, mutta ei ole vielä saanut vastausta. Ilta-Sanomat kertoi torstaina 1. kesäkuuta Die Weltin selvittävän Ukraina-juttujen epäselvyyksiä.

Ei ole ennenkuulumatonta, että tekaistut jutut menisivät läpi myös kansainvälisissä, suurissa tiedotusvälineissä.

Vuonna 2003 toimittaja Jayson Blair jätti työnsä, koska oli sepittänyt ja plagioinut juttuja The New York Timesiin. Myös kaksi Blairin esihenkilönä työskennellyttä irtisanoutui.

Vuotta aiemmin uutistoimisto AP irtisanoi toimittaja Christopher Newtonin, joka oli keksinyt juttuihinsa haastateltavia ja järjestöjä.

Saksalaisen Der Spiegel -lehden toimittaja Claas Relotius jäi kiinni vuonna 2018.

Viime kesänä USA Today poisti 23 juttua, joihin uutistoimittaja oli keksinyt lähteitä.

Suomen kokoisessa maassa lähteiden keksimisestä jää paljon varmemmin ja nopeammin kiinni kuin Yhdysvalloissa ja Saksassa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, kuten Enkeli-Elisa todisti.


Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoo lehden käyvän läpi kaikki ukrainalaisen freelancerin jutut ja kuvat. Selvityksen tulokset julkaistaan lehdessä mahdollisimman pian. Kuva: Teemu Kuusimurto

Iltalehden tapauksessa on ilmeistä, että pieleen meni. Jäljellä jää kysymys siitä, missä määrin Sharan jutut olivat tekaistuja ja miten vastaava voidaan välttää.

Perttu Kauppisen mukaan suoranaisia vääriä tietoja ei juttujen teksteistä ole toistaiseksi löytynyt. Paraikaa lehti käy läpi juttuja ja kuvia. Kauppinen lupaa, että selvityksen tulokset julkaistaan Iltalehdessä.

Kauppisen mukaan on myös mahdollista, että osa jutuista palautetaan verkkoon varmentamisen jälkeen. Monia tietoja on kuitenkin mahdotonta tarkistaa – miten todentaa esimerkiksi se, mitä haastateltava on sanonut Kiovassa tehdyssä katugallupissa?

Entä miten voidaan taata, ettei vastaavaa tapahdu uudestaan?

Kauppisen mukaan Iltalehti on lopettanut yhteistyön Sharan kanssa. Lehti aikoo myös pohtia, missä määrin paikallisia freelancereita voi käyttää. Ukrainasta tulevan materiaalin kanssa ollaan entistä tarkempia ja tietoja pyritään todentamaan entistä paremmin. Entä voisiko Ukrainaan liittyvät jutut myös editoida Ukrainan tilanteen asiantuntija?

Rehellinen vastaus kuitenkin on, ettei mitenkään.

”Journalismi toimii aina luottamuksen varassa. On ihan sama, onko kyseessä suomalainen avustaja, ulkomaalainen avustaja tai oma toimittaja. Emme käytännössä ikinä voi varmistaa sitä, onko joku ihminen sanonut haastattelussa tismalleen siten kuin toimittaja kirjoittaa”, Kauppinen sanoo.

”Niin paljon kuin faktantarkistusta tehdäänkin, toisen ihmisen havaintoja ja haastattelulausuntoja ei voi tarkistaa.”

Journalisti tavoitti myös Anatolii Sharan sähköpostitse haastattelupyynnöllä keskiviikkoaamuna 31. toukokuuta. Shara lupasi vastata Journalistiin lähettämiin kysymyksiin, mutta ei ole vielä palannut niihin.

Juttu on päivitetty 1.6. klo 10.30: Lisätty tieto siitä, että myös Die Welt selvittää freelancerin tekemiä Ukraina-juttuja.

Lue lisää: Millaisissa tapauksissa jutun saa poistaa netistä? (Journalisti 4/2021)