Väite

Toimittajat aloittavat juttunsa tylsästi, kirjoittaa Valtteri Parikka

Sauli Niinistö konttaa lattialla ja röhkii kuin sika.

Tämän jutun aloituslause on peräisin kandidaatintutkielmasta, jonka tein yhdessä ystäväni Onni Niemen kanssa vuonna 2019. Tutkimme tuolloin pitkien juttujen leipätekstien aloituksia.

Kandityötä varten haastattelimme Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen päällikköä Lauri Malkavaaraa. Kun kysyimme Malkavaaralta, millainen aloitus lehtijutulle olisi paras mahdollinen, hän keksi esimerkin tasavallan presidentistä.

Malkavaara perusteli, että parhaat aloitukset sisältävät usein paradoksaalisen asetelman.

Konttaava presidentti olisi jutun aloituksena ristiriitaisen kiinnostava. Se olisi fantastinen startti jutulle, joka käsittelisi esimerkiksi lastenhoitoa. Jutun avauskohtaus veisi suoraan asiaan ja näyttäisi konkreettisesti, miten leikkihetket Mäntyniemessä sujuvat.


Juttujen aloittaminen on vaikeaa. Se johtuu muun muassa siitä, että journalismia joudutaan tekemään totuuden ehdoilla ja usein vieläpä kauheassa kiireessä.

Siksi juttujen alkuihin lipsahtelee toisinaan tylsiä rakenteita. Joskus jopa sorrutaan virheistä pahimpaan: juttu alkaa vanhojen juttujen kertaamisella, ja vasta sitten mennään asiaan.

Toinen toimittajien helmasynti on luottaa muutamaan automaattikliseeseen. Sen piti olla aivan tavallinen päivä. Paikassa X käy kuhina.

Myös puuduttavan verkkaisiin luontokuvauksiin törmää liian usein: Puut huojuvat tuulessa, ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Västäräkki visertelee iloisesti…

Tällaiset aloitukset sattuvat sieluuni, sillä alku on tekstin tärkein kohta. Alku on kohta, jossa lukija päättää, aikooko hän keskittyä juttuun.

Tekstin alun tärkeydestä on journalismin tutkimuksessa vahva yhteisymmärrys ja pitkä historia. Aloituksen merkityksestä puhui jo Aristoteles Runousopissaan.

Digitalisoituneessa maailmassa tekstin aloituksen merkitys on korostunut entisestään.

Internetissä sisältöjen pudotuspeli on karua. Kaikki, mikä ei nappaa lukijaa tai katsojaa mukaansa, on vaarassa lentää sivuun. Tiktok-ammattilaiset ovat ymmärtäneet ärsyttävän hyvin sen, että huomio on napattava heti, jos katsoja vilkaiseekin videota kohti.

Journalismin olisi syytä pysyä kisassa mukana.


Miten hyvä aloitus sitten kirjoitetaan?

Journalismin tutkimuksessa toistuu tyypillisesti yksi tietty ajatus tehokkaasta aloittamisesta: hyvä aloitus menee suoraan asiaan, mutta ei paljasta kaikkea kerralla.

Olennaista on myös tunnistaa tekstilaji. Uutiset alkavat uutiskärjellä, mutta featuretekstien aloittaminen on vaikeampaa. Ne vaativat jonkinlaisen oivalluksen.

Hyvänä ohjenuorana featuren aloittamisessa voi pitää ajatusta siitä, että lukijalla on aina jokin ennakko-oletus, kun hän alkaa lukea juttua. Sillä ei välttämättä kannata aloittaa, vaan on parempi yllättää.

Tärkeää on myös se, ettei yritä liikaa. Hyvän aloituksen ymmärtää yhdellä lukukerralla. Jokainen ylimääräinen sana on riski pitkästyttää lukija.

Mutta kaikkein tärkeintä jutun aloittamisessa on se, että kirjoittaja pysähtyy ajattelemaan. Hyvä alku vaatii tietoista pohdintaa.

Toimittaja Jouni K. Kemppainen kertoi tutkimushaastattelussamme, että hän saattaa käyttää jopa puolet pitkän jutun kirjoitusajasta aloituksen kehittelyyn.


Oikeastaan tekee mieli sanoa, että mestariluokan aloituksiin voisi hakea oppia paljon parjatuista ”klikkiotsikoista”.

Lukijoita vetävä otsikko on usein erittäin harkittu, siinä ei ole turhia sanoja, eikä se todellakaan kerro kaikkea kerralla. Hyvä otsikko ei pelkää herättää tunteita tai jopa ärsyttää.

Hyvässä otsikossa on sisäänrakennettuna röyhkeyttä, jota lehtijuttujen aloituksetkin kaipaisivat. Otsikot suorastaan huutavat, että tämä juttu on niin hyvä, että olemme valmiita tekemään mitä tahansa, jotta sinä lukisit sen.

Samaa voisivat huutaa aloituksetkin. Ehkä niitäkin kannattaisi testata niin kuin otsikoita testataan nyt.

Valtteri Parikka

28-vuotias toimittaja. Kotoisin Lahdesta, asuu Helsingissä.

Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta 2021.

Teki journalistiikan kandinsa 2019 Kuukausiliitteen pitkien juttujen aloituksista ja gradunsa ”jutun imusta” eli siitä, miten lukijan saisi lukemaan jutun alusta loppuun.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa keväästä 2017 muun muassa kaupunki- ja featuretoimittajana sekä yliopistokirjeenvaihtajana. Nyt paikallistoimituksen uutistuottaja.

Harrastaa tennistä ja hyvän ruoan syömistä.