Liitto

52 määräaikaisuutta on työelämän ihmisoikeusrikos

Pätkätyöläinen nukkuu yönsä huonommin. Määräaikaisella ei ole samoja etuja kuin ”vakkareilla”. Määräaikaisella sopimuksella olevan kannattaa ottaa kaikki tarjotut työt vastaan. Määräaikainen ei voi valittaa mistään.

Mielikuvat pätkätyöstä media-alalla ovat kaikille tuttuja – ja valitettavasti usein täyttä totta.

Olen toiminut yli kymmenen vuotta erilaisissa media-alan luottamustoimissa ja huomannut, että määräaikaisten asemassa on silti myös paljon ongelmia, joista ei yleisesti tiedetä. Niistä ei myöskään puhuta, vaikka pitäisi.

Luottamushenkilönä minulle tuli yllätyksenä, että esimerkiksi kolmekymppisillä määräaikaisilla on työstressistä ja tulevaisuuden epävarmuudesta johtuvia pitkiä poissaoloja. Samaa kertoo Jyväskylän yliopiston juuri julkaistu tutkimus. Sen mukaan työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee jo joka neljättä alle 36-vuotiasta.

Epävarmuutta on vaikea sietää, mutta pätkätyöläisen täytyy tottua siihen.

Kollegana näin, kuinka määräaikainen työntekijä pysyy tyynenä ja ottaa kiitollisena vastaan jälleen uuden pätkäsopimuksen.

Luottamushenkilönä näin taas aivan toisenlaisen työntekijän. Kohtasin lukemattomia päteviä määräaikaisia, joiden ammatillinen itsetunto oli alamaissa. He kokivat tilanteen epäoikeudenmukaisena ja olivat syystäkin vihaisia ja pettyneitä.

Sopimuksen tekevä esihenkilö on usein aidosti hankalassa välikädessä. Hänellä ei ole mahdollisuuksia tarjota toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta, vaikka hän tietää, että kyseisen henkilön työpanosta tarvitaan jatkuvasti.

Sopimukseen kirjataan jokin lakipykälät täyttävä määräaikaisuuden peruste, ja pätkätyöläisen painajainen jatkuu.


Tiedän myös, että määräaikaisia sopimuksia voidaan ketjuttaa loputtomiin. Toimin Ylellä kahden radiokanavan tukihenkilönä ja luovien sisältöjen luottamushenkilönä vuosien 2010 – 2022 aikana. Tuon ajanjakson karuin tapaus oli 52 perättäistä määräaikaista sopimusta. Tuo reilun sentin paksuinen sopimusnippu edustaa minulle kärjistäen työelämän ihmisoikeusrikosta – asiaa, jota ei saa unohtaa ja joka ei saa toistua.

Miksi pitkiä ketjutuksia kuitenkin tapahtuu edelleen? Vastaus on sama, oli sitten kyseessä Yle tai kaupallinen mediatalo. Omistajien tahoilta tulevan linjauksen mukaan henkilöstökuluissa on säästettävä. Vakinainen henkilömäärä ei saa kasvaa, mutta silti sisällön määrää lisätään ja sen on oltava monimuotoisempaa. Syntyy ongelma, joka ratkaistaan käyttämällä pätkätyöläisiä.

Kestävämpi ratkaisu saavutettaisiin, jos mediatalojen rahavirroista päättäville omistajille kerrottaisiin, että vakituiseen työntekijään panostaminen tulee ajan myötä halvemmaksi kuin määräaikaisruletin pyörittäminen. Vuodenvaihteessa Ylessä työskenteli yli 400 pätkätyöläistä.

Miten kävi yli viidenkymmen sopimuksen pätkätyöläiselle?

Runsaan puolen vuoden kuluttua siitä, kun hän toi sopimusnippunsa minulle, hän sai toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Myös Ylen johto tajusi lopulta, ettei ketjutus ollut oikein tai reilua. Entinen pätkätyöläinen nukkuu yönsä toivottavasti paremmin.