Kieli

Sota ja kulkutaudit tuovat helposti mukanaan myös termien tulvan

Vuodenvaihteen tienoilla katsotaan usein taaksepäin menneen vuoden tapahtumiin. Tällä vuosikymmenellä näkymä on ollut tavallista synkempi. Pandemiassa on ollut jo yksinään sietämistä, ja lisäksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Maailman nopeat ja arvaamattomat muutokset heijastuvat myös kieleen. Uutisiin on pumpattu terveydenhuollon, hallinnon ja sodankäynnin sanastoa ja nimistöä välillä liki hengästyttävään tahtiin. Samalla tilanteen vakavuus on pakottanut lukuisat toimittajat tarttumaan uutisaiheisiin lähes kylmiltään.


Jo 2020 parrasvaloihin nousi aiemmin vähemmällä käytöllä ollut koronavirus-sana. Se sai rinnalleen tautinimen covid-19. Variantteja eli muunnoksia on ollut matkan varrella useita: alfan, beetan, deltan ja gamman jälkeen esiin putkahti yllättäen kreikan aakkonen omikron. Arkipäivää tuli sellaisistakin erikoisalan sanoista kuin ilmaantuvuusluku ja tartuttavuusluku sekä juridisesta termistä valmiuslaki.

Toisaalta viranomaisten ja hallinnon viestintä on monesti hämmentänyt. Kumpi olikaan huolestuttavampi, leviämisvaihe vai kiihtymisvaihe? Mitä tarkoittaa resilienssi? Kuinka suomennetaan – vai suomennetaanko lainkaan – take away, drive-in ja lockdown? Entä long covid? Onko pakko puhua exit-strategiasta?

Hyppääpä kirjoittajana tähän liikkuvaan junaan, jos et edes muista, miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kirjoitetaan oikein.


Sama koskee sotimista Ukrainassa. Valmiudet translitteroida nimiä sekä venäjästä että ukrainasta eivät yleensä ole olleet toimitusten tärkeysjärjestyksessä kovinkaan lähellä kärkeä. Mutta muistatte varmaan kaikki, että light anti-tank weapon on suomeksi kevyt kertasinko?

Kotimaisten kielten keskus aikoo tiettävästi lisätä median kielineuvontaa lähitulevaisuudessa. Se on enemmän kuin tervetullutta, etenkin jos ajat jatkuvat poikkeuksellisina.