Tarvitsemme julkisuuslakiaktivismia

Osallistuin taannoin erääseen oikeusministeriön keskustelutilaisuuteen, jossa STT:n päätoimittaja Minna Holopainen totesi, ettei julkisuusperiaate toteudu ilman julkisuusaktivismia. Se näyttää pitävän paikkansa. Poliisin esitutkinnan julkisuutta koskevat säännökset ovat muuttumassa journalistien aktiivisuuden ansiosta.

Lakitekstiin aikanaan jääneet ristiriitaisuudet ja epäselvyydet ovat aiheuttaneet hankaluuksia poliisin alettua salata esitutkinta-asiakirjoja hyvin laajasti.

Poliisi käyttää esitutkinnassa merkittävää yhteiskunnallista valtaa, jota on voitava valvoa. Käytännössä esitutkinnan julkisuus toteutuu asiakirjajulkisuuden kautta. Jos rikosoikeudelliseen viranomaisarvioon liittyvät tiedot ovat liian laajasti salassa pidettäviä, poliisin vallankäytön julkinen valvonta ei onnistu.

Lainmuutoshanke lähti toden teolla käyntiin vasta, kun oikeustoimittajat kantelivat poliisihallinnon ohjeistuksesta eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valittivat poliisin salaamispäätöksistä hallinto-oikeuteen. Esitutkinnan julkisuutta nykyisestä hieman lisäävä hallituksen esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.

On helppo jakaa emeritusprofessori Olli Mäenpään arvio siitä, että demokraattisessa yhteiskunnassa poliisien ja journalistien välillä on jännitteitä. Yhteiskunnan on kuitenkin löydettävä tasapaino julkisuuden ja yksityisyyden välillä. Julkisuus on tärkeää viranomaisen toiminnan valvomista varten, mutta sillä on muitakin olennaisia merkityksiä.

Avoimuus on demokratiassa vapauden ja myös kehityksen edellytys. On olennaista, ettei viranomainen määrittele, minkälaista tietoa kansalaiset voivat saada tai mihin he voivat tietoa käyttää. Yhteiskunnan ei kannata liikaa rajoittaa tai ohjailla kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja luovuutta. Mahdollisten julkisuuden rajoitusten on oltava täsmällisiä ja välttämättömiä.

Viranomainen ei aina ajattele riittävän julkisuusmyönteisesti. Kenties viranomainen haluaa lisätä asiakirjapyyntöjen maksullisuutta, jotta se saisi evättyä työläät tai asiattomat tietopyynnöt. Se haluaa salata sähköpostit, ettei tarvitse aina miettiä, mitä kirjoittaa. Sinänsä ymmärrettäviä haluja, mutta tiedon avoimuus on demokratian peruspilari. Sitä ei voi horjuttaa kevyin perustein.

Laki viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta on journalisteille tärkeä. Se on pari vuosikymmentä vanha, ja sitä ollaan parhaillaan uudistamassa. Journalistien tiedontarve perustuu journalismin yhteiskunnalliseen tehtävään eli yleisön tiedonsaantioikeuteen. Viranomaiset soveltavat julkisuuslakia, mutta se ei ole olemassa vain viranomaista varten. Viranomaisen toiminnan on oltava läpinäkyvää kansalaisten ja avoimen yhteiskuntamme takia.