Uutisiin luottavat eniten ne, joista uutiset kertovat

Suomalaiset uutisten tekijät voivat onnitella itseään.  
Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report on maailman laajin vertaileva uutistutkimus, joka kattaa kymmeniä maita ja yli puolet maailman väestöstä. Sen mukaan kaikista tutkituista maista uutisiin luotetaan eniten Suomessa, ja kiinnostus uutisiin on korkeammalla kuin missään muualla.  

Koronan alku kasvatti kiinnostusta ja luottamusta mediaan kaikkialla maailmassa. Poikkeuksellista on, että vaikka useimmissa maissa mediaan luottavien osuus kääntyi koronauutisoinnin vähennyttyä laskuun, meillä luottamus jatkoi kasvuaan.  

Ketä uutiset sitten kiinnostavat ja kuka niihin Suomessa luottaa? 

Korkeasti koulutetut, miehet, hyvätuloiset ja iäkkäät ovat muita kiinnostuneempia uutisista. Vähiten ne kiinnostavat nuoria, pienituloisia ja matalasti koulutettuja. Uutisiin myös luottavat eniten hyvätuloiset, koulutetut yli 35-vuotiaat. Hyvin oikeistolaiset ja hyvin vasemmistolaiset luottavat uutisiin vähemmän kuin poliittisesti maltillisemmat. 

Uutisista siis kiinnostuu ja niihin luottaa ryhmä, joka ylikorostuu myös uutisten aiheina ja haastateltavina: yli 35-vuotiaat koulutetut ja poliittisesti maltilliset hyvätuloiset.  

Onko asioilla yhteyttä ja jos on, niin millainen? Luottaako tämä ryhmä uutisiin, koska voi helposti samastua uutisissa esiintyviin ihmisiin? Jos uutisissa esiintyisi enemmän nuoria ja köyhiä, lisääntyisivätkö nuorten ja köyhien kiinnostus ja luottamus uutisiin? 

Uutisiin luottavat eniten ihmiset, jotka valitsevat itse uutislähteensä. Suurin osa suomalaisista, 65 prosenttia, löytää tiensä verkkouutisten ääreen ensisijaisesti menemällä suoraan tiedotusvälineen sivuille. Vain noin joka kymmenes ilmoittaa päätyvänsä verkkouutisiin pääasiassa somen kautta, hakukoneiden kautta vieläkin harvempi. Tämä rutiini saattaa selittää osan Suomen hyvistä luottamusluvuista.  

Korona ja Ukrainan sota ovat saaneet aikaan sen, että osa suomalaisista on liimaantunut uutisiin lähes vuorokauden ympäri samalla kun osa kokee uutisahdistusta ja haluaa vältellä uutisia parhaansa mukaan. Eritoten nuoret kertovat potevansa uutisväsymystä.  

35 vuotta täyttäneistä 95 prosenttia seuraa uutisia päivittäin, 18–35-vuotiaista vain 79 prosenttia. Siihen saattaa olla monia syitä: uutisaiheet eivät ehkä kosketa nuorempien elämää tai arkea, he eivät ole ainakaan vielä muodostaneet omia uutisrutiinejaan, ja he törmäävät uutisiin useammin eritoten sosiaalisessa mediassa eli valitsevat harvemmin uutislähteensä itse.  

Jos haluamme jatkossa palvella niitä, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita uutisista, kannattaa uutisaiheiksi valikoida eritoten politiikkaa, tiedettä ja taloutta. Hyvätuloiset, korkeasti koulutetut varttuneet miehet kertovat olevansa niistä erityisen kiinnostuneita. 

Jos taas haluamme houkutella uutta yleisöä uutisten pariin, kannattaa uutisoida myös muusta. Naiset, pienituloiset ja matalasti koulutetut ovat muita enemmän kiinnostuneita rikollisuutta ja henkilökohtaista turvallisuutta koskevista uutisista. Naiset, nuoret ja pienituloiset kertovat muita useammin kiinnostuvansa myös mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaalista tasa-arvoa kuten vähemmistöjen oikeuksia koskevista uutisista.  

Kaikkia ryhmiä kuitenkin kiinnostavat eniten paikallis- ja kansainväliset uutiset. Maailman suurin kiinnostus ja maailman korkein luottamus kertovat, että suomalaiset uutistentekijät tuntevat ainakin nykyisen yleisönsä.