Näin neuvottelet itsellesi
paremmat ansiot

Suurin osa media-alan työntekijöiden palkankorotuksista perustuu Journalistiliiton neuvottelemiin tes-korotuksiin. Työnantajien palkkatilastojen mukaan journalistien palkoissa ei ole merkittävää palkkaliukumaa eli työehtosopimuskorotusten päälle tulevaa ansiokehitystä.

Muilla aloilla liukumien merkitys on suurempi. Myös media-alan sisällä muiden henkilöstöryhmien tilastolliset liukumat ovat olleet yleensä suurempia kuin journalisteilla.

Kuluttajahinnat nousivat heinäkuussa 7,8 prosenttia vuoden takaisesta, mutta palkankorotusten yleinen linja on ollut noin kaksi prosenttia vuodessa.

Media-alan pörssiyhtiöiden talousluvuista ilmenee, että pääosalla alan yrityksistä menee ihan hyvin. Ne ovat voitollisia ja osakkeenomistajille on varaa maksaa osinkoja, kuten kuuluukin. Miksei myös journalisteille olisi varaa maksaa parempia palkkoja?

Liukumilla on ajan kuluessa iso merkitys, sillä prosenttiperusteiset tes-korotukset nostavat henkilökohtaisia palkkoja. Mitä korkeampi palkka, sitä suurempi korotus euroissa. Liukumista ei ole varaa jäädä jälkeen.

Viestini alan työnantajille on, että korottakaa palkkoja muutenkin kuin tes-korotuksilla. Paikallisia eriä ei ole tarkoitettu perusteettomien palkkakuoppien paikkaamiseen. Kuitenkin erärahaa on käytetty silloin, kun jonkun palkka on jäänyt jälkeen samaa työtä tekevistä kollegoista.

Työntekijöille vinkkaan, että palkka kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa. Yrityksessä mahdollisesti käytävä palkkakeskustelu on hyvä hetki puhua palkoista. Toki muinakin päivinä voi pyytää, sillä mikään laki tai työehtosopimus ei estä sopimasta palkankorotuksista, jos työnantaja ja työntekijä näin haluavat.

Perustelut kannattaa miettiä ennen keskustelua. Hyviä perusteluja palkankorotukselle ovat esimerkiksi osaaminen ja sen kehittyminen tai tehtävänmuutos. Kannattaa kysyä työnantajalta, että mitä minun pitäisi tehdä, jotta saisin palkankorotuksen.

Kannattaa myös lukea alan palkkatutkimuksia. Journalistiliitto selvittää joka toinen vuosi työsuhteisten ja joka toinen vuosi freelancereiden ansioita. Tutkimuksesta voi verrata palkkaansa kollegoiden ansioihin. Palkkakuopassa oleminen on hyvä syy vaatia palkankorotusta.

Aina korotusta ei saa pyytämälläkään, joten ei kannata pettyä jos sitä ei saakaan. Pyytämättä palkankorotusta ei ainakaan saa. Perinteinen tapa saada lisää palkkaa on työpaikan vaihtaminen. Se synnyttää palkkakilpailua. Työnantajat haluavat pitää kiinni hyvistä työntekijöistä jopa korkeammalla palkalla. Yritykset ovat myös valmiita ostamaan hyviä työntekijöitä rahalla.

Viime aikoina media-alalle on avautunut paljon uusia työpaikkoja. Se on hyvä asia. Uudet työpaikat lisäävät työvoiman liikkumista yrityksestä toiseen ja parantavat työntekijän mahdollisuuksia nostaa palkkaansa.

Myös freelancereiden kannattaa pyytää parempia palkkioita. Hyvä ajankohta palkkioiden korottamiseen on juuri nyt, kun työsuhteistenkin palkat nousevat.

Freelancerin kannattaa vaihtaa toimeksiantajansa paremmin maksaviin – aivan kuten työsuhteisenkin.