Kieli

Nimivirhe tapahtuu usein jo keksijän päässä

Ville Eloranta

Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tämä sääntö pätee luultavasti kaikissa latinalaisin aakkosin kirjoitettavissa kielissä, mutta kovin heikosti sitä välillä noudatetaan. Lisäksi nimen haltija ei välttämättä halua myöntää, että itse nimi saattaa jättää toivomisen varaa.

Pari eri lehdissä työskentelevää toimittajaa kertoi hiljattain, että MTV:n edustaja oli vaatinut heitä korjaamaan lehtiensä tv-osastolta ”virheen” ja käyttämään yhtiön valitsemaa muotoa ”mtv-palvelu”. Toisessa lehdessä oli päädytty muotoon MTV-palvelu, toisessa eräänlaiseen kompromissiin Mtv-palvelu.

Tapaus ei suinkaan ole ainoa laatuaan vaan kertoo pitkäaikaisesta ilmiöstä: graafisten suunnittelijoiden tekemät ratkaisut yhtiöiden ja tuotteiden logoissa valuvat monesti sellaisenaan myös teksteihin, joissa olisi suotavaa noudattaa normaaleja oikeinkirjoitussääntöjä. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä toimittajissakin. Eräs kollega kysyi äskettäin, miten kohdellaan nimiä, jotka esiintyvät usein muodossa ”adidas” ja ”discovery”. Varsin yleistä on nähdä esimerkiksi Twitterin alkukirjain pienenä.

Nimiä koskevat valitukset eivät liity pelkkään oikeinkirjoitukseen. Eräässä tuoreessa tapauksessa Aalto-yliopisto ei ollut mielissään ilmaisusta Aalto-yliopiston kampus Töölössä – olisi kuulemma pitänyt kirjoittaa Aalto Töölö tai Aalto-yliopisto Töölö. Jos viittauksen selventäminen kuvailulla on kiellettyä, minunkin pitäisi kai ärsyyntyä aina kun joku lisää nimeni yhteyteen sanan toimittaja.

Yritysten ja tuotteiden nimet eivät ole erillinen osa todellisuutta, vaan niitäkin ympäröivät yleiskielen säännöt ja selkeän tiedonvälityksen tarpeet. Toimittajien ei tarvitse soveltaa huonoja käytäntöjä. Yritysten taas kannattaisi muistaa, että jo valmiiksi toimivista nimistä ei yleensä tarvitse soitella perään.