Väite

Työntekijöille pitää jakaa osakkeita – ei lomautuksia, kirjoittaa Manu Marttinen

Journalistin toimitussihteeri Manu Marttinen

Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi huhtikuussa emokonsernin tehneen viime vuonna huipputuloksen.

”Historiallisen suuri voitto mahdollistaa osakekohtaisen osingon korottamisen 25 sentillä yhteen euroon.”

Myös Sanoma kertoi viime keväänä osinkopotin kasvusta, vaikka yhtiön tulos painui pakkaselle. PunaMusta Media puolestaan pienensi osinkoaan viime vuodesta, mutta jakoi silti omistajilleen pari miljoonaa euroa.

Samaan aikaan kun mediatalot jakavat vuodesta toiseen omistajilleen reippaita osinkoja, monet niistä jakavat työntekijöilleen lähinnä potkuja, lomautuksia ja niukkuutta.

Osingonjako nostattaa työntekijöiden keskuudessa usein raivokkaan reaktion. Tämänkin lehden palstoilla on usein esitetty vaatimus, että mediatalojen pitäisi jättää osingot maksamatta ja sijoittaa rahat työntekijöiden hyvinvointiin ja journalismin kehittämiseen.

Vaatimus on oikeutettu, mutta niin ei tule tapahtumaan. Ilman osingonmaksua omistajat vetäisivät rahansa pois firmasta ja toiminta loppuisi siihen.

Kannattaisiko työntekijöiden siis vaihtaa vaatimustaan? Sen sijaan, että vaadimme joka vuosi osingonjaon lopettamista, meidän tulee vaatia pääsyä osingon saajiksi.


Monilla aloilla yhtiön osakkeiden omistaminen on yleinen keino sitouttaa työntekijöitä. Tunnetuin esimerkki lienee peliyhtiö Supercell, jonka kaikki työntekijät omistavat yritystä joko optioiden tai osakkeiden kautta.

Media-alalla tähän ei ole ollut tarvetta, koska journalismin tekijät ovat perinteisesti sitoutuneet työhönsä muutenkin.

Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja, yhtiön suurin omistaja ja media-alan yrityksiä edustavan Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on asemansa takia pohtinut omistajan ja työntekijän välistä suhdetta pitkään ja perusteellisesti.

Hän pitää ajatusta työntekijöiden omistajuudesta harkitsemisen arvoisena, joskin vaikeasti toteutettavana ideana.
Kangaskorpi muistuttaa, että kovin isoa osuutta yhtiön osakkeista ei olisi mahdollista jakaa työntekijöille, joten kovin suurta rahapottia ei olisi luvassa. Kyse olisi enemmän vastakkainasettelun lopettamisesta sitouttamalla työntekijöitä entistä enemmän firman yhteisiin tavoitteisiin, Kangaskorpi sanoo taustakeskustelussa.

Työntekijät saavat jo nyt melko ison siivun firman tuloista. Esimerkiksi Keskisuomalainen-konsernin työntekijät saivat viime vuonna palkkoina noin 100 miljoonaa euroa ja omistajille jaettiin osinkoina noin 10 miljoonaa euroa.


Yhtiön osakkeiden antaminen tai myyminen yhtiön työntekijöille suunnatulla osakeannilla ei ole teknisesti eikä muutenkaan yksinkertainen asia.

Järjestely on silti mahdollista toteuttaa, jos siihen on tahtoa. Se on toteutettavissa, olipa kyse pörssiyhtiöstä tai listaamattomasta yhtiöstä.

Kyse on tahdosta ja valinnoista. Mediayhtiöiden omistajat voisivat ottaa työntekijät samalle puolelle ja lopettaa vastakkainasettelun, joka syntyy usein, kun yhtiön voitonjaon hetki koittaa.

Myös ay-liike voi pohtia omaa suhtautumistaan. Ammattiliitot ovat joskus takavuosina vastustaneet ajatusta työntekijöiden omistuksista, koska liitot eivät saa pääomatuloista jäsenmaksuja. Kielteisen suhtautumisen taustalla on ollut myös huoli siitä, että jos työntekijän ansiot sidotaan yhtiön tulokseen, työntekijän toimeentulo vaarantuisi yhtiön tuloksen heikentyessä.

Ajattelutavassa unohtuu, että palkansaajalle on yhdentekevää, mistä raha tulee – rahassa ei lue, onko se tehty työllä vai pääomalla.



Uskottavan median tärkeä ominaisuus on taloudellinen riippumattomuus, mikä takaa myös journalistisen riippumattomuuden. Vastaavasti uskottava journalismi edellyttää, että taloissa ovat parhaat mahdolliset osaajat.

Työnantaja, anna työntekijöille lomautusten sijaan osakkeita. Mahdollisuus saada osa yhtiön voitoista sitouttaa ja motivoi journalisteja pysymään media-alalla ja tuottamaan kaikille mediatalojen omistajille voittoja myös tulevaisuudessa.

Manu Marttinen

49-vuotias Journalistin toimitussihteeri.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1999.
Työskennellyt Journalistissa vuodesta 2009 ja aiemmin muun muassa toimitussihteerinä ja uutistuottajana Taloussanomissa ja Nelosen talousuutisissa.