Väite

Toimitukset ghostaavat freelancereita ja se vie luottamuksen alaan, kirjoittaa freetoimittaja Arda Yildirim

Lähetän juttuidean ja jään odottamaan vastausta. Saan kuulla, että asiaan palataan pian.

No, eipä palata.

Lähetän siis perään kyselyn: oletko ehtinyt perehtyä ehdotukseeni? Ei vastausta.

Soitan, ei vastausta.

Tätä on ghostaus. Termin tuntevat liittävät sen lähinnä nettideittailuun. Sitä tekee kuitenkin myös moni ostava toimittaja – ja ylipäätään lähes jokainen, joka kommunikoi sähköisesti.

Ghostaaminen on tapa päättää suhde lopettamalla kommunikointi yhtäkkiä kokonaan. Keskustelun toinen osapuoli jätetään yllättäen yksin odottamaan vastausta.

Freelancerina tilanne turhauttaa yleensä niin paljon, että sitä toivoisi edes kielteistä vastausta:

”Valitettavasti emme voi ostaa juttuehdotustasi.”

Ghostaaminen koskettaa erityisesti freelancereita. Harvassa toimituksessa annetaan jonkun vain istua toimettomana odottamassa vastausta.

 

Freelancerit ovat melko tyytyväisiä työmuotoonsa. Tämä käy ilmi Journalistiliiton teettämästä freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta vuodelta 2018. Sen mukaan vuodesta 2002 lähtien valtaosa freelancereista on pitänyt työmuotoa itselleen mieluisimpana. 70 prosenttia heistä työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancerina.

Suomen freelance-journalistien toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten kertoo, että freelanceriksi ryhtyneet yleensä viihtyvät. Asiaan vaikuttavat työn vapaus, itsenäisyys ja mielekkyys.

On kuitenkin huomattava, että alalla korkeintaan kaksi vuotta toimineet freelancerit kokevat eniten tyytymättömyyttä työn jatkuvuuteen. Vuonna 2018 heistä jopa 60 prosenttia kertoi olevansa melko tai erittäin tyytymättömiä.

Itse olen toiminut freelancerina nyt kolme vuotta. Ghostaaminen tuntuu sinä aikana lisääntyneen runsaasti. Se syö luottamusta alaa kohtaan. Laajemmin, ihmisyyttä kohtaan.

 

Kiire on monen syy vastaamattomuuteen. Syyllistä on turha hakea, sillä yksilö se ei ole. Syynä on nopeuden ja tehokkuuden ideaali ja se, että toimituksissa on yksinkertaisesti vähemmän työntekijöitä.

Yt-neuvotteluissa toimituksista lentää ulos vakitoimittajia, minkä vuoksi markkinoilla on enemmän juttujaan tarjoavia freelancereita. Jäljelle jäänyt vakiporukka koittaa tasapainotella budjetin, juttutarjousten ja kiireen kanssa. Eipä siinä härdellissä jonkun freen juttuehdotuksia välttämättä jakseta punnita, edes torjua. Kärjistettynä: yhdellä on liikaa töitä, toisella liian vähän.

Se, että myös journalistien oikeuksia puolustavan liiton lehden, Journalistin, päätoimittaja tunsi tämän juttuehdotuksen lukiessaan piston sydämessään, kertoo ongelman vakavuudesta.

Freelancer on vahvasti riippuvainen muista. Hän on aina altavastaaja, oli kyse sitten palkkioneuvottelusta, juttuidean myynnistä tai työturvallisuudesta. Vain joka kymmenes free pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse. Riippuvuus syntyy siitä, että kukaan ei ole freelancerille velkaa mitään.

 

Freelancerin työ perustuu siihen, että hän saa vastauksen juttutarjouksiinsa. Jos freelancerius työskentelymuotona yleistyy, sama meno ei voi jatkua.

Jossain vaiheessa vapaan tekijän kärsivällisyys napsahtaa. Toimitussihteeristä, joka ennen tuntui yhteistyökumppanilta, tulee freelle vain kasvoton, välinpitämätön työn ostaja. Harva jaksaa tarjota perusteellisesti muotoiltuja juttuideoitaan, kun toinen ei vaivaudu vastaamaan edes ei kiitos.

Mielikuvaharjoitus riittää pitkälle. Kuvittele itsesi freelancerin kenkiin. Ennen kuin voit ryhtyä työhön, tarvitset vastauksen. Yrität aikatauluttaa työsi ja elämäsi ostavan toimittajan sähköpostissa ikuisesti pyörivien juttuehdotusten tai ”palaan tähän” -vastausten varaan.

Kauanko jaksaisit itse odottaa vastausta?

Arda Yildirim

29-vuotias freelancetoimittaja, kriitikko ja kirjoittaja.

Valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan viestintä. Opiskelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista.

Vierailevana päätoimittajana Nuoren Voiman elokuussa ilmestyvässä Luonnoton ihminen -tuplanumerossa.

Yildirimin kirjoittama monologi Sarvivälke valittiin keväällä 2021 brittiläisen New Nordic Voices -teatterifestivaalin Suomen edustajaksi.