Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kulkutaudin keskellä käytävät kuntavaalit pakottavat median terhistäytymään.

Vastuulliset puolueet eivät tänä vuonna yritä kerätä soppatykin ääreen tiivistä ihmismassaa, eivätkä äänestäjät välttämättä pääse tapaamaan kasvotusten ainoatakaan ehdokasta. Se tekee vaaleista ja demokratiasta hauraampia, ja medialla on velvollisuus täyttää äänestäjien tiedontarve.

Normaalioloissakin journalisteilla on paljon valtaa määritellä, mistä vaaleissa puhutaan ja kuka pääsee julkisuuteen kertomaan näkemyksistään. Tänä vuonna se korostuu.

Kulkutautivaalit ovat myös somevaalit – ainakin niille kansanosille ja ikäluokille, jotka käyttävät sosiaalista mediaa.

Somen algoritmit näyttävät käyttäjälle sisältöä, josta ne laskevat käyttäjän olevan kiinnostunut. Samanmieliset näkevät toistensa keskustelua ja kommentteja. Ehdokkaat kohdentavat mainontaa käyttäjille, joiden arvioivat olevan kanssaan jo valmiiksi suunnilleen samoilla linjoilla. Kaikki tämä johtaa paljon puhuttuun kuplautumiseen.

Vaalikeskustelu pirstoutuu, kun yhtäällä ehdokkaat ja äänestäjät puhuvat vain koronasta, toisaalla päivähoidosta ja kolmannessa seurueessa maahanmuutosta.

Koronatilanteessa median tehtävä on tuoda kuplia yhteen. Meidän pitää muistuttaa, mistä kunnissa päätetään ja mistä ei. Meidän pitää tuoda esiin tulevien vuosien tärkeimpiä kuntalaisten elämään vaikuttavia päätöksiä ja varmistaa, että äänestäjällä on tarvittavat tiedot myös asioista, joita algoritmi ei sylje hänelle somessa.

Moni aktiivinen äänestäjä ei ole sosiaalisessa mediassa eikä pääse tapaamaan ehdokkaita torilla.

Tämä tarkoittaa, että istuvilla ehdokkailla on entistä paremmat mahdollisuudet uusiin verrattuna. Medialla on yleensäkin taipumus haastatella istuvia valtuutettuja – kenties tällä kertaa mukaan voisi ottaa entistä enemmän tuoreita ehdokkaita.

Tapaamisten puuttuminen johtaa toivottavasti siihen, että ehdokkaat mainostavat innokkaasti mediassa. Myös kuntien soisi käyttävän paikallista mediaa vaaleihin liittyvään ilmoitteluun – se on tapa varmistaa, että viesti tavoittaa perinteisen median parissa viihtyvät.

Journalistien velvollisuus on tietenkin kohdella yhdenvertaisesti ehdokkaita, joilla ei ole varaa mainoksiin.

Vaalitenttien järjestäminen on entistä tärkeämpää, ja tänä vuonna myös pikkuruiset paikallislehdet ja -kanavat pystyvät toivottavasti järjestämään niitä.

Yle on jo aiemmissa vaaleissa organisoinut tenttejä yhdessä maakuntien kaupallisen median kanssa. Toivottavasti se tarjoaa apua ja palvelua tällä kertaa entistäkin anteliaammin, ja kaupallinen media tarttuu tilaisuuteen. Vaalikoneyhteistyö on jo alkanut.

Vaalit ovat hyvä hetki muistuttaa kansalaisia ja päättäjiä median välttämättömyydestä. Ilman mediaa nykyisenkaltainen demokratia ei ole mahdollinen. Jos kunnasta puuttuu kunnan asioita seuraava tiedotusväline, kansalainen ei saa luotettavaa tietoa siitä, kuka hänen asioistaan päättää ja miten.

Muissa Pohjoismaissa median merkitys demokratian takaajana tunnustetaan ja sitä tuetaan. Suomessa tuetaan kyllä muita demokratialle tärkeitä asioita, kuten puolueita, mutta toistaiseksi meiltä puuttuu pysyvä mediatuki. Se on pohjoismaisittain omituista – muut maat tukevat demokratialle välttämätöntä kaupallista mediaa vuosittain kymmenillä miljoonilla.

Ehdotuksen pysyvästä mediatuesta pitäisi valmistua ennen kuntavaaleja. Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea.