Kieli

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Millaista puhetta on hymyily? Tämä kysymys esiintyy usein meidän johtolauseneurootikkojen keskusteluissa.

Johtolause on suoran tai epäsuoran lainauksen yhteydessä esiintyvä lause, jonka tehtävä on kertoa, kuka on äänessä: Virtanen sanoo.

Johtolauseneurootikkoja pännivät johtolauseissa monet asiat. Nämä asiat muistamalla ehkäiset turhautumista:

1. Älä jankuta. Jos tekstisi haastateltava ei vaihdu, on melko raskasta, jos jatkuvasti muistutetaan, kuka on äänessä. Suorastaan koominen on Virtanen sanoo -johtolauseen jälkeen tuleva Virtanen jatkaa – ihanko totta?

2. Välttele itsestäänselvyyksiä. Jos haastateltava on juuri hehkuttanut jotain, lukija ei saa erityistä lisäarvoa johtolauseesta Virtanen kehuu.

3. Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää. Anna lukijan päättää itse, kenen puolelle hän asettuu.

4. Muista, että johtolauseen verbin tulee kuvata puhetapaa. Virtanen nauraa voi antaa haastateltavasta melko maanisen kuvan. Hymyillä-verbi on johtolauseessa ehkä vielä oudompi. Sanoo hymyillen tai kertoo ja nauraa ei ehkä ole erityisen tiivistä kerrontaa, mutta mielikuva on vähemmän outo.

5. Älä käytä johtolauseita olennaisten asioiden survontaan. Kun haastateltavaa luonnehditaan jutun loppupuolella vaikkapa johtolauseella kertoo 25 vuotta Lontoossa asunut ja sittemmin Rantasalmelle asettunut Virtanen, lukijaa saattaa ihmetyttää paitsi lauseen tukkoisuus myös se, miksi tämä kerrotaan vasta nyt.

6. Johtolauseessa voi olla käänteinenkin sanajärjestys. Suomalaiset on peloteltu melko tehokkaasti pois käänteisestä sanajärjestyksestä, mutta esimerkiksi tässä esittelevässä lauseessa kannattaa sijoittaa verbi kärkeen sekä rytmin että esitysjärjestyksen vuoksi: kertoo johtolauseneurootikkojen puheenjohtaja Viivi Virtanen.