Liitto

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Itsensä työllistäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Yrittäjät 2017 -tutkimuksen mukaan vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli 123 000 ja vuonna 2018 jo 183 000.

Koronapandemia ei ainakaan hidasta tätä kehitystä. Maaliskuun jälkeen olemme saaneet lukea toistuvasti uutisia mediatalojen yt-neuvotteluista. Lomautukset ovat osin korvanneet irtisanomiset, ja tänä vuonna on – tähän mennessä – irtisanottu vähemmän väkeä kuin vaikka viime vuonna. Silti entistä useampi journalisti joutuu miettimään erilaisia työllistymisen keinoja vakituisen työn sijaan, ja yhä suurempi osa tekstistä, kuvista ja muusta journalistisesta sisällöstä on freelancereiden tekemää.

Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema?

 

Freelancereiden työmarkkinatutkimuksen mukaan valtaosa freelancereista on tyytyväisiä hyvinvointiinsa – olkoonkin, että keskimääräinen vuosiansio jää heillä helposti ainakin kolmanneksen jälkeen vakituisessa työsuhteessa työskentelevän toimittajan vuosiansioista. Perusarki on siis freelancereiden mielestä ihan mukavaa. Ongelmana on turvaton asema elämän kolhujen edessä. Kolhuilta kun harva välttyy, vaikka kuinka hyvin petaisi.

Viruskurimus on korostanut itsensä työllistäjien haavoittuvuutta. Agendalle on noussut ympäri Eurooppaa vaatimus löytää ratkaisuja, joiden avulla yrittäjyys ja palkkatyön eri muodot olisivat yhdistettävissä joustavasti. Perustulo on yksi vahvasti keskusteluihin noussut teema. Löytyypä ratkaisu perustulosta tai jostain muusta, työttömyys- ja sosiaaliturva ja muutkin yhteiskunnan tukirakenteet ovat akuutin muutospaineen alla, samoin edunvalvonta. Yhteiskunnan on pakko sopeutua uudenlaiseen työelämään.

Kun korona on lisännyt ihmisten uutisnälkää ja luotettavan tiedon merkitys on korostunut, on journalistien toimintaedellytysten turvaamiselle pontevat perusteet. Journalismin merkitystä ja Suomea mediatukien kehitysmaana onkin saatu nostettua valokeilaan median koronatukikeskustelussa. Tätä valokeilaa ja muita koronan avaamia mahdollisuuksia on nyt hyödynnettävä niin pysyvän mediatuen lobbaamiseksi kuin epätyypillisissä työsuhteissa ja yrittäjinä leipänsä tienaavien journalistien aseman parantamiseksi.

Freelancereiden tilanteen parantaminen ja heidän ongelmiinsa tarttuminen on koko Journalistiliiton etu, sillä siten liitto tekee itsensä houkuttelevaksi kasvavan potentiaalisen jäsenistön silmissä. Se on konkreettinen investointi meidän kaikkien tulevaisuuteen.

 

Miten Journalistiliitto voisi ottaa freelancereista vielä varmemman kopin ja huolehtia siitä, että he tuntevat Journalistiliiton omakseen?

Yksi tärkeimmistä keinoista on jatkaa työtä asiallisten palkkioiden takaamiseksi. Kun freelancerit saavat työstään asiallisen palkkion, heillä on varaa eläketurvaan ja muihin elämää turvaaviin järjestelyihin. Toinen on itsensä työllistäjien työttömyys- ja sosiaaliturvan parantaminen. Meille kaikille kuuluu oikeus sosiaaliturvaan riippumatta työn tekemisen muodosta.