Kieli

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Yllättävät uutistilanteet nostavat välillä esiin hieman tuntemattomampaa sanastoa. Esimerkiksi joitain vuosia sitten itsenäisyyspäivän levottomuudet palauttivat suomalaisten mieleen astalon, tilapäisen lyömäaseen.

”Teiden varteen tuotiin valmiiksi häkkiaitaa, autonrenkaita sekä betoniporsaita”, kertoi Yle hiljattain Uudenmaan eristyksestä. Monen mielestä virkkeessä ei liene mitään silmiinpistävää, mutta yleiskielestä tarkka lukija saattaa huomata sävypoikkeaman.

Betoniporsaassa on jotain samaa kuin peltipoliisissa. Molemmat ovat saaneet alkunsa leikillisestä kielenkäytöstä. Sanakirjoissa betoniporsaan tyylisävy on vuosien varrella muuttunut leikillisestä arkiseksi, mutta peltipoliisin leikillinen ulottuvuus mainitaan yhä Kielitoimiston sanakirjassa. Virallinen nimitys on liikenteenvalvontakamera.

Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille. Syynä voi olla rakenteen tai napakkuuden lisäksi se, että tarjolla oleva termimäisempi sana tuntuu jollain tapaa elämälle vieraalta: kirjoittaako käsidesi vai ikään kuin kuivakalla rintaäänellä käsihuuhde?

Entä olisiko aika sittenkin kypsä esimerkiksi betoniporsaan ottamiseksi yleiskieleen? Tilalle ei nimittäin ole ainakaan ilmeistä vaihtoehtoa, minkä voi huomata sanakirjan varsin monipolvisesta selitetekstistä ”kadulle asetettava betoninen läpiajon este”.

Viime vuosina leikillisyydestä yleiskielen puolelle ovat loikanneet muun muassa sanat kokoustaa ja mykkäkoulu. Astalo taas oli jo suorastaan uhanalainen, mutta siitä poistettiin käytön jälleen yleistyttyä sanakirjamerkintä vanh. (vanhentunut).

Virallisuutta tiedotteissaan keskimäärin tavoitteleva poliisikin näkyy välillä puhuvan betoniporsaista ja toisinaan jopa peltipoliiseista – mukavan kollegiaalista, eikö?