Media-ala

Mainonta romahti ja tiedonjano kasvoi – miten muuttuu ansainta?

ELINA: Moro, mites menee? Outoa aikaa elellään, monessa mielessä.

Annukka: Heipä hei, ja kiitos ihan hyvin tilanteeseen nähden. Tilannehan tosiaan on poikkeuksellinen.

E: Koronasisältöä alkaa pursuta jo korvista, mutta mietitäänkö silti, miltä kevään poikkeusviikot mahtavat näyttää mediatalouden näkökulmasta?

A: Onhan tämä kiinnostavaa myös median kannalta. Mainonta on romahtanut, mutta samalla ihmisillä on hirveä tiedonjano, johon media tarjoaa helpotusta. Pohjoismaathan ovat jakaneet medialle kymmeniä miljoonia kriisitukea, ja Suomessakin Elina Grundström alkaa nyt ministeriön pyynnöstä selvittää asiaa. Moni maksumuurimedia on siirtänyt osan koronasisällöistään maksuttomaksi. Hmm.

E: Voisikohan koronakriisi jotenkin osaltaan edistää median tulorakenteen muuttumista?

A: Ai meinaat vanhan vitsin mukaisesti, että kun mainostulot laskevat vauhdikkaasti, sisältötuottojen suhteellinen osuus kasvaa kiivaasti eli rakenne muuttuu juuri toivottuun suuntaan – kunhan ei katso absoluuttista rahamäärää?

E: Heh. Vitsihän ei ole pelkkä vitsi, vaan noin on käynytkin. Ajattelin kuitenkin vähän muuta. Jos mediasaiteille tulee tämän houkuttelemana sellainenkin väki, joka ei yleensä kovin paljon seuraa perinteistä mediaa, osa heistä ehkä jää kriisin taltuttua maksavaksi yleisöksi. 

A: Joo, Sanoma taisi itse asiassa jo maaliskuun puolenvälin huitteilla esittääkin tämänsuuntaista varovaista arviota jossakin kysymys-vastaussetissään. Ja huom! Ihmiset taitavat tulla nimenomaan kovan uutissisällön takia, eivät lifestylen ja viihtymisen. No, mitä muuta tämä kriisi voisi median ansainnassa muuttaa?

E: Iltapäivälehdet kiinnostaa. Nehän ovat klikkivetoisia eli elävät verkossa mainosrahalla. Nyt klikkejä varmaan riittää, mutta mainosraha vähenee kyllä väistämättä sielläkin. Molemmat iltapäivälehdet ovat printin puolella luoneet ansiokkaasti maksullisia lisäsisältöjä, nämä kaikki mannerheimit ja tsunamit ja talvisodat. Jokohan ne alkaisivat keksiä jotain toimivaa myös digin puolelle?

A: Entä voisikohan tulla jotakin aivan uutta ansainnan tapaa? Tai voisiko jokin toistaiseksi marginaalinen vahvistua? Semmoinen tukemisen meininki on monilla aloilla lähtenyt voimakkaasti liikkeelle. Ihmiset ostavat lahjakortteja ravintoloihin ja kosmetologille, kun palveluita ei voi käyttää, mutta halutaan auttaa yrittäjiä kassakriisin yli.

E: Eli lisää tämmöistä Guardian-mallia ehkä, että vaikka lahjoitetaan? Miten musta tuntuu, että Suomessa ainakaan isot mediatalot eivät ole ihan riittävän sympaattisia tähän.

A: Joo. Ja ehkei pörssiyhtiöille lahjoitella niin helposti, kun niiden tavoitteena on kuitenkin määritelmällisesti voitto. Mutta ehkä mikromaksaminen voisi vihdoin yleistyä. Kun iso joukko ihmisiä tulee lukemaan maksuttomia sisältöjä, heille voisi vuositilauksen lisäksi tarjota sisältöä ostettavaksi juttu kerrallaan.

E: Totta. Mutta hei! Sanoit tuolla aiemmin, että ihmiset tulevat nyt saiteille nimenomaan uutisten perässä. Mitä jos tästä seuraisikin uutisjournalismin renessanssi?

A: Ihanaa! Samoin voisi toivoa, että koronakriisi saisi ihmiset pysyvästi ymmärtämään, että maailma on loppujen lopuksi täynnä epävarmuutta. Jospa lukijat alkaisivat hulluina klikata sisältöjä, joissa journalistit kertovat, kuinka hähmäistä ja epäselvää kaikki on. Nokkelien kolumnien tilalle tulisi polveilevia yhtäältä–toisaalta-selostuksia.

E: Onnea vain otsikoiden tekijöille sitten!