Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

Kun työehtosopimuksia sorvataan, saattavat työntekijät mennä lakkoon. Journalistit lakkoilevat hyvin harvoin – liiton 99-vuotisen historian aikana lakkoja on ollut kolme, viimeksi 1980-luvulla. Tänäkin vuonna lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset syntyivät ilman lakkoa, ja toivottavasti niin käy myös kirjoitushetkellä vielä auki olevien Ylen ja MTV:n sopimusten kohdalla. Sopimuksista tuli oikein hyviä, mutta mikäli työnantaja tulevina vuosina esittää yhtä mahdottomia vaatimuksia kuin tällä kierroksella tai mikäli palkkakuopasta halutaan nousta, edessä voi olla lakko. Mutta kuka lakkoilee ja kenen puolesta?

Jos lehdistö lakkoilee, lakossa ovat myös lehdistön liittoon kuuluvat freelancerit. Tämä on loogista, muutenhan työnantaja ulkoistaisi lakkoilevien työntekijöiden työt freelancereille. Jos lakkoon siis päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta?

Freelancereiden tulot ovat kaikissa tutkimuksissa keskimäärin merkittävästi työsuhteisten tuloja alhaisemmat. Mediatalot ovat viime vuosina vaatineet freelancereilta enemmän työtä ja oikeuksia samalla tai pienemmällä palkkiolla. Moni ahkera ammattilainenkaan ei pysty pitämään lomia tai sairaspäiviä eikä välttämättä kunnolla elättämään itseään saati perhettään. Freelancereiden ahdas asema on alalla hyvin tiedossa, ja siitä ovat perillä myös työsuhteiset. Monet työsuhteiset seuraavat freelancereiden elämää läheltä, sillä työsuhteisilla on free-ystäviä. Useimmat työsuhteiset tuntevat freelancereiden vaikeuksia kohtaan sympatiaa ja toivovat, että näiden asema paranisi. Mutta miten pitkälle solidaarisuus kantaa?

Freelancereiden ja työsuhteisten välillä on joskus jännite. Se ei auta ketään. Palkat ja palkkiot tulevat saman tahon, työnantajan, pussista. Tyytymättömyyden oikea osoite on työnantaja, ei kollega.

Samaan aikaan kollegojen kesken on osoitettava solidaarisuutta. Työtä tekevien ihmisten on tuettava toisiaan. Erityisesti niiden, joilla menee hyvin, on tuettava niitä, joilla menee huonommin. Meillä työsuhteisilla on runsaasti ongelmia, mutta melkein kaikilla mittareilla asiamme ovat paremmin kuin friikuilla. Siksi meidän on autettava.

Auttamalla freelanceria työsuhteinen auttaa tietenkin myös itseään. Moni työsuhteinen on jo löytänyt itsensä irtisanomisten jälkeen freelancerin hommista. Jos freelancereiden palkkioita poljetaan, työnantajan kannattaa irtisanoa työsuhteiset ja teettää työt alipalkatuilla freelancereilla. Kaikki työtätekevät häviävät. Työntekijät ja freelancerit ovat samassa veneessä. Kaikki soutavat, osa vain huonommilla palkkioilla ja ilman kunnon kesälomaa tai työterveydenhuoltoa.

Työsuhteisten tulisikin kysyä itseltään, millaisiin konkreettisiin toimiin he ovat valmiit ryhtymään freelancereiden puolustamiseksi joko omalla työpaikalla tai koko maan laajuisesti. Ovatko freelancereiden oikeudet ja hyvinvointi mielenilmauksen arvoinen asia? Ulosmarssin? Ylityökiellon? Entä menisitkö lakkoon freen puolesta?