Väite

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Maisa Torppa tunnetaan julkisuudessa bikinimissinä ja tosi-tv-tähtenä. Me Naiset teki huhtikuussa hänestä jutun, jossa keskityttiin hänen uuteen ammattiinsa lähihoitajana. Kuluneen vuoden aikana olemme toteuttaneet Ylpeästi moninainen -brändikampanjan sekä luoneet lehteen Moninainen-juttuformaatin, jonka idea on esitellä ennestään tutusta ihmisestä vähemmän tunnettuja puolia.

Torppa oli kampanjan keulahahmo ja juttusarjan ensimmäinen henkilö. Kyseessä ei ole pelkkä mainoskampanja, vaan aidosti pitkäaikainen lupaus, jolla halutaan nostaa yhteiskunnallisesti tärkeää teemaa: monimuotoisuutta ja erilaisia tapoja olla nainen.

 

Naistenlehtiä arvostellaan helposti siitä, että ne antavat naisen elämästä hyvin ristiriitaisen kuvan. Väitän, että ihminen on ristiriitainen olento ja elämä ylipäänsä on hyvin ristiriitaista. Tämän pitää myös heijastua naistenlehden sisältöihin.

Se, että joku on kiinnostunut vaikkapa muodista tai omasta ulkonäöstään, ei tarkoita, etteikö hänellä olisi kapasiteettia tai kiinnostusta niin sanottuihin vakavampiin aiheisiin. Eikä varsinkaan sitä, etteikö näitä asioita voisi käsitellä samassa lehdessä.

Meillä on tarve lokeroida ihmisiä ja asioita. Osittain se on tapa jäsentää maailmaa ja tehdä siitä ymmärrettävä, mutta lokerointi myös kaventaa kuvaamme ihmisistä ja naiseudesta. Yhteen lokeroon juuttuminen voi myös syödä naisten mahdollisuuksia yhteiskunnassa, työelämässä ja ihmissuhteissa. Jokainen voi miettiä omaa elämäänsä vaikka yhden arkipäivän kautta. Siihen mahtuu hyvin monta erilaista roolia, joista mikään ei sulje toisia rooleja pois.

Emme halua esitellä liian yksiulotteisia tarinoita, vaan henkilöitä, jotka herättävät tunteita sekä jännitettä ja ristiriitoja – monimuotoisuutta. Maisa Torppa on tehnyt ja kokenut nuoresta iästään huolimatta paljon, mutta suuri yleisö varmasti yhdistää häneen tiettyjä rooleja ja ennakkoluuloja, esimerkiksi ulkonäön tai missä yhteyksissä hänet on ensisijaisesti ennen nähty. Torppa on paljon muutakin kuin rooli, jossa hänet on totuttu julkisuudessa näkemään.

Samaan aikaan hän on rooliensa vanki, ja kerran lyödyistä leimoista on vaikea päästä eroon – eikä ainoastaan Torpan vaan kenen tahansa meistä. Tämän takia lokeroinnit ja ennakkoluulot on tärkeää nostaa esiin. Haluamme haastaa niin omia kuin lukijoidemme ennakkoluuloja sekä odotuksia.

 

Me Naiset perustettiin vuonna 1952. Siinä ajassa lehti on toki muuttunut paljon, mutta olennaisin on säilynyt: ennakkoluuloton ja edistyksellinen asenne siihen, millaista on olla nainen. Suomalaiset naistenlehdet ovat tehneet paljon tasa-arvon edistämiseksi, muun muassa pitäneet esillä kipukohtia kuten naisten palkkausta, seksuaalista ahdistelua tai raiskauslainsäädäntöä.

Uskon, että juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta. Olemme muun muassa kuvanneet alasti sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneen naisen. Kuvaidea lähti haastateltavan omasta toiveesta. Kuvilla haluttiin näyttää rehellisesti ja peittelemättä se ihminen, joka hän on nyt.

Naistenlehtien ansiosta myös mielenterveysongelmista puhutaan yhä avoimemmin. Vertaistarinoiden avulla lehdet poistavat tabuja ja viestivät, ettei kukaan ole elämäntilanteensa kanssa yksin. Henkilöjuttujen kautta näytetään erilaisia maailmoja ja tapoja elää. Käsittelemme monia yhteiskunnallisia puheenaiheita, ilmiöitä ja työelämää henkilöjuttujen kautta. Mutta elämä on myös kevyttä ja hauskaa. Se on yhtä lailla tärkeää ja myös siitä pitää kertoa.

Nykyaikana olisi myös outoa sanoa, ettei nainen saisi olla kiinnostunut muodista ja kauneudesta tai mistä ikinä haluaa. Se ei tee kenestäkään pinnallista. Tärkeintä on, että uskaltaa elää omannäköistä elämää – ja siinä naistenlehdet tukevat lukijoitaan.

Iina Artima-Kyrki

44-vuotias Me Naisten päätoimittaja vuodesta 2016 lähtien.

Työskennellyt aiemmin pitkään Ilta-Sanomien toimituspäällikkönä sekä useissa muissa eri tehtävissä.

Mainonnan eettisen neuvoston jäsen.

Valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistosta.