On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.
Oli siinä viiva, mutta ei kovin kauan.
Kun Sanoma ja WSOY yhdistyivät vuonna 1999, nimeksi tuli oikeinkirjoitusohjeiden vastainen SanomaWSOY. Helsingin Sanomat kirjoitti nimen ensi alkuun oikeinkirjoitusohjeiden mukaisesti muodossa Sanoma-WSOY. Se ei konsernin johdolle sopinut, vaan toimitus sai käskyn poistaa nimestä yhdysmerkki.
Tämä vaikutti lehdessä muihinkin yritysnimiin. Kielenhuoltajan tai editoijan pyrkimykset muokata hurjimpia viritelmiä asiallisiksi saivat toimittajat helposti puuskahtamaan, että nimiä pitää kunnioittaa. Usein esiin tuli sekin, miten epäreilua on muokata toisten nimiä, kun omassa ei noudateta ohjeita.
WSOY-osa katosi nimestä vuonna 2008, eikä sitä enää muistella kovin taajaan. On silti edelleen arkipäivää, että yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi.
Aiemmin yritysnimien villeimpiä kyhäelmiä hillitsi kaupparekisteri. Vuosituhannen vaihteessa se höllensi tuntuvasti nimikriteerejään, ja oikeinkirjoitussääntöjen tarkka noudattaminen muuttui säännöstä lähinnä toiveeksi.
Pian tämän jälkeen silloinen suomen kielen lautakunta linjasikin, että yritysnimet ja vastaavat kannattaa kirjoittaa julkisessa viestinnässä yleiskielen ohjeiden mukaisesti. Tällöin LähiTapiolasta tulee Lähi-Tapiola ja REDI muuttuu muotoon Redi.
Väärin kirjoitetut nimet voivat säteillä myös muualle. Ei ole aivan tavatonta, että nimi noudattaa oikeinkirjoitussääntöjä mutta toimittaja ottaakin mallin muualta. Silloin esimerkiksi Aalto-yliopisto voi päätyä juttuun muodossa ”Aalto yliopisto”.
Yritys- ja muilla nimillä on osansa oikeinkirjoitusperinteen ylläpidossa. Toimittajat voisivat miettiä kahteen kertaan, suostuvatko he esimerkiksi yrityksen vaatimukseen yleiskielen vastaisesta muotoilusta. Jos sisältöä koskevaa päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle, miksi oikeinkirjoitus poikkeaisi tästä?
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Helsingistä Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
