Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.
Sähköpostiini kilahti viesti freelancerilta. Asiakas oli ehdottamassa laskun maksuajan huomattavaa pidentämistä. Uusi maksuaika olisi 45 päivää, perusteluna yrityksen taloushallinnon toiminnan muutos. Jäsen kysyi, että eikös tässä nyt löytyisi avuksi joku laki. Vastasin, että periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti.
Media-alalla maksuajat ovat perinteisesti olleet lyhyitä. Tyypillinen maksuehto freesopimuksissa on 14 päivää. Jos maksuajasta ei ole erikseen sovittu, lasku täytyy alan kauppatapasopimuksen mukaan maksaa niin ikään 14 päivässä.
Yle käyttää 14 päivän maksuajan lisäksi 21 päivän maksuaikaa, mutta tätä pidemmät maksuajat ovat alalla harvinaisia.
Media-alan ulkopuolelta tulevien asiakkaiden kohdalla freelancerin on sen sijaan syytä olla tarkkana. Suomen Yrittäjien syksyllä 2018 julkaiseman Yrittäjägallupin mukaan etenkin pienyrittäjille tarjotaan herkästi yli 30 päivän maksuaikoja. Ongelma on suurin alle kymmenen henkilön mikroyrityksissä, joissa rahojaan joutui odottamaan yli kuukauden jopa 45 prosenttia yrityksistä. 31 prosentille mikroyrityksistä on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista.
Maksuaikoja pidentävät erityisesti suuret yritykset, joilla on huomattava neuvotteluvoima verrattuna yksinyrittäjiin ja mikroyrityksiin. Alihankkijoiden maksuaikoja venyttämällä yritykset vapauttavat rahaa muihin tarkoituksiin. Jos kassassa on kehnosti rahaa, yritykset mielellään venyttävät maksuaikoja, jotta välttyvät maksamasta laskuja kalliilla lainarahalla.
On helppo sanoa, että maksuajan pidentämisestä voi kieltäytyä. Käytännössä iso asiakas kuitenkin usein sanelee yhteistyön ehdot. Isolle yritykselle kyse on kassavirran optimoinnista, freelancerille maksuajan pidentäminen kahdesta viikosta kuukauteen voi merkitä suuria taloudellisia ongelmia.
Yhteistyökumppanin käyttämistä pankkina esiintyy myös huomattavasti ikävämmällä tavalla. Siinä missä isot yritykset voivat pakottaa yhteistyökumppaninsa hyväksymään ylipitkän maksuajan laskuille, media-alallakin toimii yrityksiä, jotka kylmän viileästi maksavat laskunsa myöhässä tai jopa jättävät vähemmän tärkeät laskut maksamatta. Yrityksen talouden pudotessa pakkasen puolelle freelancereille maksaminen ei valitettavasti ole yritystoiminnan jatkumisen kannalta ykkösprioriteetti.
Mikä sitten avuksi? Maksuaikoja rikkovien asiakkaiden kanssa kannattaa olla tiukkana: maksun myöhästymisestä kannattaa lähettää heti huomautus, ja jos maksua ei kahden huomautuksen jälkeen kuulu, liiton juristi eli allekirjoittanut ottaa asian hoidettavakseen jäsenpalveluna eli ilmaiseksi. Aidosti kuralla olevalta asiakkaalta rahoja ei kenties saa perittyä koskaan, mutta aivan hiljattain sain ulosottoviranomaisilta tilityksen maksusta, jonka perinnän olin aloittanut jo kesällä 2017.
Ylipitkien maksuaikojen suhteen tilanne on ongelmallisempi. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että maksuaikalakiin pitäisi tehdä muutos, jolla yli 30 päivän maksuajan käyttäminen vaatisi aina sopimuksen luonteesta johtuvan perustelun. Ajatus ei ole huono.