Free on uusi normaali

Freelancerit, yksin­yrittäjät, silppu- ja pätkätyöläiset. Siinä Journalistiliiton valtuuston kokouksen tärkein puheenaihe, ja syystä. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten oikeudet ovat 2010-luvun työmarkkinoiden tärkeimpiä kysymyksiä. 

Joistakin Journalistiliiton edustamista työntekijäryhmistä jo valtaosa työskentelee ”epätyypillisissä” työsuhteissa, mutta eivät ne kovin ihmeellinen ilmiö ole muuallakaan yhteiskunnassa. Sitran arvion mukaan 35 prosenttia kaikista työsuhteista on ”epätyypillisiä” – Suomessa on noin 800 000 osa-aikaista, yksinyrittäjää, tarvittaessa töihin tulevaa, keikkatyöntekijää ja määräaikaista. Mikä tärkeintä, enemmistö uusis­ta työllistymisistä on ”epätyypillisiä” työsuhteita – siis uusi normaali.

Kuten toiselle kaudelle juuri valittu liiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo tämän lehden haastattelussa, asiaa hoitamaan tarvitaan koko ay-liike. Ammattiyhdistystoiminta sel­viytyy vain, jos kaikki onnistutaan ottamaan mukaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Paremmat tekijänoikeusehdot, terveydenhuolto ja koulutusmahdollisuudet ovat itsestään selvästi olennaisia. Lisäksi kaksi seikkaa pitää hoitaa kuntoon seuraavalla hallituskaudella.

Ensinnäkin liiton on voitava edustaa freelancereita neuvotteluissa. Nykyään neuvotteluissa työehdoista ja palkkioista voivat olla vastakkain jättiläismäinen mediakonserni ja yksi ihminen. Se ei ole reilu neuvottelutilanne.

Ennen kuin joku työnantajan edustaja ehtii älähtää, että eurooppalainen kilpailuoikeus kieltää moisen, sanottakoon: ei kiellä.

Euroopan neuvoston ministerikomitea totesi viime viikolla historiallisesti, että itsensätyöllistäjät saavat neuvotella kollektiivisesti, eikä kilpailulainsäädäntö saa sitä estää. Jo tähän asti esimerkiksi Saksassa on sovittu liittojen kesken freelancereiden palkkioista. Myös Tanskassa ja Itävallassa tällainen neuvottelu on mahdollista.

Toisekseen työttömyysturvalakia on muutettava. Jotta ihminen saisi työttömänä päivä­rahaa, hänen on täytettävä työssäoloehto.

Nykyään tilanne on joko tai: työssäoloehtoa kerryttää joko toimiminen palkkatöissä tai yrittäjänä. Työssäoloehtoa kerrytettäessä olisi jatkossa voitava yhdistää yrittäjyyttä ja palkkatyötä. Se auttaisi silpputyöläisiä, joiden työhön kuuluu sekä yrittäjyyttä että palkkapätkiä.

Järkevät ehdot freelancereille ja silpputyöläisille ovat lopulta kaikkien työntekijöiden etu.