Vaikeudet ongelmissa?

Aamulehti kertoo, että Ylöjärven kaupunki on jo viikon ollut suurissa ongelmissa sulamisvesien takia (24.4.2018). Yle kertoo, että lastensuojelu on suurissa ongelmissa ympäri Suomen (24.11.2017). MTV kertoo, että yli 50 kuntaa on kohta suurissa ongelmissa (29.1.2017).

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä. Asia on pantu merkille Kielitoimiston järjestämissä yleiskielen seurantatalkoissa jo pari vuotta sitten. Kielenhuoltaja Riitta Korhonen kirjoittaa toimiston verkkosivuilla, että ongelmissa olemista ja ongelmiin joutumista tai ongelmiin ajautumista löytyy yllättävän paljon asiateksteistäkin. Monia kielenkäyttäjiä häiritsee tällainen ongelmien leviäminen vaikeuksien vakiintuneelle alueelle. Heidän mielestään olisi luontevampaa puhua vaikeuksissa kuin ongelmissa olemisesta.

Itse näen tässä kaksi ilmiötä. Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.

Ongelma ja vaikeus ovat yleiskielen sanakirjan mukaan merkityksiltään lähellä toisiaan. Ongelma määritellään muun muassa vaikeuksia tai harmia aiheuttavaksi asiaksi, vaikeus taas työläydeksi ja hankaluudeksi. Ongelma ja vaikeus kuluvat samaan merkityskenttään, ja nyt ongelma näyttää työntävän vaikeutta kentän laidalle.

Entä se aikamme henki? Vanha kansa arveli, että vaikeudet on tehty voitettaviksi. Mutta raskaaltahan tuo tuollainen voittamistekemiseen ryhtyminen vaikuttaa, puhutaan siis mieluummin ongelmista. Ongelmapuhe sopii nykyajan tehokkuusajatteluunkin: ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Täsmäratkaisuja täsmäongelmiin, kuten muuan pormestari vastikään loihe lausumaan.