Totta, tarua ja sinne päin

Presidentinvaalien yhteydessä harjoitettu faktantarkistus ei paljastanut varsinaisia skandaaleja ehdokkaista ja heidän tiedoistaan. Kampanjapuheissa oli vaihtelevasti faktaa, fiktiota ja sinne päin ankkuroitua tietoa. Presidenttiehdokkaat ”puhuvat pääosin totta”, kuten Aamulehti summasi asian varsinaisen äänestyspäivän aattona 27. tammikuuta.

Äänestäjän kannalta olennaista on tietää, millaisiin tietoihin ehdokkaat perustavat mielipiteensä. Tässä journalisteilla tiedonvälittäjinä ja faktantarkistajilla tietojen oikeellisuuden arvioitsijoina on tärkeä rooli.

Yhtä tärkeää on ymmärtää tietojen merkitys ja se, miten tietoja käytetään. Faktat on arvioitava, ne on asetettava kehyksiinsä. Pelkillä faktoilla ei maata hallita, mutta ilman niitä elämä käy suorastaan sietämättömäksi. Sama vaikutus on faktojen valikoinnilla ja vääristelyllä.

Journalistin tehtävä on välittää oikeita ja olennaisia tietoja, jotta ihmisillä on edellytykset ymmärtää maailman menoa. Tehtävään on rakennettu sisään ajatus siitä, että journalismi perustuu tarkistetuille faktoille. Virheellisiä tietoja ei julkisteta. Mahdolliset virheet korjataan.

Faktantarkistuksen tarpeellisuus on korostunut informaatiotulvan voimistuessa: valeuutiset ja vaikuttaminen eri muodoissaan perustuvat usein suoraan sumutukseen. Luotettava ja monipuolinen journalismi on hyvä vastalääke tähän vaivaan. Sen turvaaminen on parasta arjen faktantarkistusta.

Vaaleihin liittyvä, kampanjatyyppinen faktantarkistus toimii hyvänä muistutuksena siitä, että virheellisillä tiedoilla saa vinoa julkisuutta.

Alma Median faktantarkistajien mukaan tammikuun lopun presidentinvaaleissa ehdokkaat terästäytyivät kampanjan kuluessa, kun he oivalsivat, että tenteissä tarkkailtiin heidän lausumiaan. Aamulehti tosin totesi, että ”oli välillä jopa vaikeaa löytää tarkistettavia faktoja” ehdokkaiden puheista. Mielipiteitä faktantarkistaja ei arvioi. Vastuun niistä kantaa sanoja.

Vaaleja tulee ja menee. Tärkeimmät päätökset ja suuret linjaukset tehdään vaalien välillä, ja se on faktapohjaisessa journalismissakin tärkeämpi aika. Hyvä on faktana muistaa, mitä itse kukin on kampanjapuheissa ja ehdokastenteissä julki kuuluttanut.

Faktoilla on erityinen merkitys silloin, kun puheita muutetaan teoiksi. Silloin vallan vahtikoiralla ei aina ole käytössään erikoisyksikköä tietojen oikeellisuutta tarkistamassa.