Liikaa viivaa

Katsotaanpa Helsingin Sanomien verkkolehden Luetuimmat-palstaa: kahdeksassa otsikossa kymmenestä on ajatusviiva. Aamulehden 15 tuoreinta -palstalla viiva ryydittää kahtatoista otsikkoa.

Lehtiväkeä eivät näköjään ole tavoittaneet kielenhuoltajien varoitukset ajatusviivan liikakäytön vaaroista.

Kielitoimiston ohjepankin mukaan ajatusviivaa kannattaa virkkeiden sisäisissä tehtävissä käyttää hyvin säästeliäästi, sillä se menettää helposti tehonsa ja virkkeiden välissä ajatusviivaa tarvitaan vain harvoin.

Varoituksen sanoja latelee myös kielenhuoltaja Minna Pyhälahti Kotus-blogin kirjoituksessaan (30.8.2016), jossa hän käsittelee ajatusviivan käyttöä otsikoissa: ”Tyyli on parhaimmillaan tehokas, mutta teho tulee syödyksi, jos vaikkapa uutissivuston lähes joka otsikko on tätä tyyppiä.”

Ajatusviiva on otsikossa kätevä välimerkki, kun halutaan vaikkapa naittaa yhden asian kaksi puolta tai kaksi erillistä asiaa. Joskus naimakauppa johtaa paitsi klikkeihin myös harhaan.

Köpelöhkösti kävi Aamulehdelle 5. tammikuuta tässä otsikoinnissa: Oppositiojohtaja Antti Rinne: Hallituksen ihmiskuvan vääristyneisyys johtaa älyttömyyksiin – ”halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa niskalaukaus”.

Twitter-keskustelun perusteella otsikko ajatusviivoineen luo mielikuvaa, jonka mukaan niskalaukausväitteessä olisi kyse Antti Rinteen omista sanoista. Todellisuudessa Rinne oli siteerannut saamaansa palautetta.

Ajatusviiva on alati lihovissa otsikoissa mitä mainioin ajatusten silta, yhdistäjä. Jos ajatukset alkavat alituisesti yhdistyä totuudenvastaisella tavalla, saatamme ajautua tilanteeseen, josta nimimerkki ”tinkeli” mainitsee kommentissa Pyhälahden blogikirjoitukseen: ”Kansa raivostui – ajatusviiva ilmestyi otsikkoon”.